Vaikka Suomi tunnetaan huipputeknologiasta ja osaamisestaan, ovat hyvinvointimme juuret edelleen tiukasti metsässä. Metsämme ovat kansainvälisestikin mitaten varsin ainutlaatuinen hyvinvoinnin lähde.

Vastuullinen suomalainen metsänhoito on tuottanut vuosikymmenestä ja sukupolvesta toiseen hyvinvointia koko Suomelle. Ja se tekee niin jatkossakin, kunhan metsistä pidetään mahdollisimman hyvää huolta.

Monimuotoinen ja vastuullisesti hoidettu metsä tarjoaa puuraaka-aineen lisäksi niin ravintoa kuin virkistysmahdollisuuksia.

Meillä suomalaisilla on metsään myös henkilökohtaista kosketuspintaa. Valtaosa viihtyy metsässä, vaikka emme sitä omistaisikaan. Se tarjoaa paikan, jossa voi ulkoilla ja hengähtää tai täyttää marja- ja sienivarastoja. Metsä kohentaa tutkitusti myös terveyttä ja mielenrauhaa.

Ei siis ihme, että moni nostaa sen mielimaisemakseen.

‍Metsä on monipuolinen hyvinvointikoneisto

Suomessa on jokamiehenoikeudet, jotka ovat kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen laajat. Niiden ansiosta suomalaismetsissä saa liikkua, marjastaa ja sienestää vapaasti.

Metsä ja siihen kytköksissä oleva teollisuus puolestaan tarjoaa työtä ja toimeentuloa koko arvoketjussa noin 140 000 suomalaiselle ympäri maata.  Tätä kautta myös kunnat ja valtio saavat kipeästi kaipaamiaan verotuloja. Osa niistä palaa metsien ja luontokohteiden hyväksi, joko hyvän hoidon ja suojelun kannustimina, tai suorana suojelurahoituksena.

Metsäteollisuuden tuottama veropotti on vuosittain noin neljä miljardia euroa. Myös tavaraviennin arvosta yli viidennes tulee edelleen metsäteollisuuden tuotteista.

Hyvä huolenpito kattaa metsän koko elinkaaren ulottuen istutuksesta tai kylvöstä taimikonhoitoon, harvennuksiin ja uudistushakkuisiin. Käytännössä jokaisen uudistushakkuussa kaadetun puun tilalle istutetaan neljä uutta. Taimia istutetaan joka vuosi noin 150 miljoonaa kappaletta ja puunsiemeniä kylvetään vielä huomattavasti enemmän.

Metsänhoito vähentää tuhoriskiä

Oikein ja ajoissa tehdyt hoitotoimet takaavat puun korkean laadun ja vähentävät tuhoriskiä. Hyvinvoiva ja ripeästi kasvava metsä tuottaa myös ilmastohyötyjä.

Laadukas puuraaka-aine on metsäteollisuuden ja käytännössä koko kansantaloutemme tärkeä kivijalka. Kun pidämme metsistämme huolta, pystymme kehittämään entistä parempia ja monipuolisempia tuotteita, joilla voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Samalla pärjäämme kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.

Metsien hyvinvointi on teollisuuden elinehto

Suomalaisesta metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta on viime aikoina piirtynyt harmillisen mustavalkoinen kuva.

Puunmyyntitulojen mahdollisimman nopean maksimoinnin sijaan metsänomistajat huolehtivat tiluksistaan hyvinkin pitkäjänteisesti ja vastuullisesti – ja samaa periaatetta siirretään seuraaville omistajapolville.

”Metsää älköön hävitettäkö” on ollut metsälaissamme jo 1800-luvulta lähtien. Metsänomistajilla on siten velvollisuus uudistaa metsä hakkuun jälkeen.

Vastuullisesta metsänomistuksesta kertoo myös se, että yli 90 prosenttia Suomen talousmetsistä on sertifioituja. Sertifioidun metsän hoidon ja käsittelyn on oltava ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää.

Metsäsertifiointi ja metsälaki siis edellyttävät, että metsänomistajat pitävät huolta myös metsäluonnon monimuotoisuudesta sekä metsien kulttuuri- ja virkistysarvoista. Samassa ketjussa on mukana metsäteollisuus, jolle kestävästi hoidetusta metsästä saatava raaka-aine ja koko tuotantoketjun vastuullisuus on kilpailuvaltti globaaleilla markkinoilla.

Metsien hyvinvointi on asia, josta metsäteollisuus kantaa huolta ja vastuuta. Tulevaisuutemme on tiukasti sidoksissa metsiin. Miksi ihmeessä sahaisimme tässä kohtaa omaa oksaamme?

Teksti on muokattu Helsingin Sanomissa 24.3.2020 julkaistusta advertoriaalista.