Eduskunnan tänään hyväksymä luonnonsuojelulaki on monin tavoin nykyistä lakia vaikuttavampi ja tuo uusia keinoja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Metsäteollisuus pitää tärkeänä, että uuden lain toimivuutta ja vaikutuksia seurataan.
Uusi luonnonsuojelulaki on aiempaa selkeämpi esimerkiksi lain rakenteen ja muuhun lainsäädäntöön tehtyjen viittausten osalta. Myös viranomaisten ja muiden toimijoiden roolit selkiytyvät. Lisäksi laissa on luku luonnonsuojelun tiedonhallinnasta, mikä on tärkeää, kun luontotiedon määrä ja käyttö lisääntyvät. Luonnonsuojelulain nykyaikaistamiselle on ollut selkeä tarve, sillä laki on peräti 25 vuotta vanha.
Uudistuksen myötä luonnonsuojelulain vaikuttavuus kasvaa, sillä esimerkiksi suojeltujen luontotyyppien listaa laajennetaan. Metsäisistä luontotyypeistä listalle on nostettu muun muassa tulvametsät ja harjumetsien valorinteet. Metsäteollisuus pitää suojeltavien luontotyyppien listan laajennusta perusteltuna.
– Luonnonsuojelulain menettely, jossa viranomainen rajaa suojeluun edustavimmat kohteet ja maanomistaja saa suojelusta korvauksen, on selkeä ja oikeudenmukainen tapa turvata uhanalaisia luontotyyppejä, toteaa Metsäteollisuus ry:n kestävän kehityksen päällikkö Tiina Vuoristo.
Metsäteollisuuden mielestä luonnonsuojelulain uuden automaattisuojelun piiriin tuodut kaksi luontotyyppiä, serpentiinikalliot ja rannikon avoimet dyynit, olisi selkeyden vuoksi kannattanut myös suojella rajauspäätökseen perustuvalla menettelyllä.
Luonnonsuojelulain keinovalikoima laajenee
Luonnonsuojelulakiin on lisätty kokonaan uutena menettelynä suojeltavan lajin avustettu leviäminen. Lisäksi luonnon monimuotoisuuden hoitoon on jatkossa mahdollista saada rahallista avustusta luonnonsuojelulakiin perustuen. Vapaaehtoisuuteen perustuvat, monimuotoisuuden tilaa monipuolisesti parantavat METSO- ja Helmi-ohjelmat saavat niin ikään lakiperustan.
– Metsäteollisuus pitää hyvänä kehitystä, jossa perinteisen säilyttävän suojelun rinnalle on tuotu vahvemmin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen aktiivisin toimenpitein, painottaa Vuoristo.
Uudessa luonnonsuojelulaissa on myös vapaaehtoisia ekologisia kompensaatioita koskevat säännökset. Metsäteollisuus pitää tärkeänä, että ekologisia kompensaatioita toteutettaessa varmistetaan toimien lisäisyys, paikallisuus ja aidot ekologiset hyödyt. Ekologinen kompensaatio kaipaakin vielä muun muassa pilotointia ja kokonaisvaikutusten laajaa arviointia, minkä jälkeen kokonaisuudelle on luotava selkeät pelisäännöt.
Lainsäädännön tulee olla selkeää ja ennakoitavaa
Eduskuntakäsittelyn aikana luonnonsuojelulaista jätettiin pois uhanalaisten luontotyyppien huomioimista koskevat pykälät sekä selvennettiin varovaisuusperiaatetta. Lisäksi vesilakiin esitetyistä muutoksista luovuttiin. Muutokset ovat perusteltuja, sillä toteutuessaan vaikutuksiltaan epäselvät säännökset olisivat heikentäneet lainsäädännön ennakoitavuutta.
Sen sijaan eduskuntakäsittelyssä säilytettiin uusi pykälä, joka koskee uhanalaisten lajien huomioimista muiden lakien mukaisissa menettelyissä. Metsäteollisuus pitää tärkeänä, että säännöksen toimivuutta seurataan ja tarpeen mukaan puututaan esimerkiksi pykälän soveltamisen eroihin eri alueilla.
Uudistettu luonnonsuojelulaki on yksi monista keinoista, joilla luonnon monimuotoisuutta turvataan Suomessa. Luonnonsuojelulaki ei ratkaise kaikkia haasteita, vaan luonnon monimuotoisuutta turvataan useilla kustannustehokkailla ja järkevästi kohdennetuilla toimilla.
– Vapaaehtoisuuteen perustuva METSO-ohjelma on hyvä esimerkki vaikuttavasta ja laajasti hyväksytystä luonnonsuojelusta. Myös talousmetsien luonnonhoidolla on keskeinen rooli metsäluonnon monimuotoisuuden edistämisessä, Vuoristo muistuttaa.
