Metsäteollisuuden kevätseminaarissa puhuttiin Suomen 30-vuotisen EU-jäsenyyden suomista mahdollisuuksista ja sen tuomista haasteista. Eniten huomio kiinnittyi turvallisuuteen ja teollisuuden kilpailukykyyn. Antti Lindtman kysyi konkreettisia toimia piippujen tulppaamisessa.
Metsäteollisuus ry:n vuotuinen kevätseminaari kokosi yhteen yli 300 metsäalasta kiinnostunutta elinkeinoelämän, politiikan, tutkimuksen ja median edustaa. Seminaari tarjosi erilaisia näkökulmia sekä Suomen että maamme metsien EU-jäsenyyteen.
– EU:n biotalouden potentiaalin hyödyntäminen edellyttää riittävää, turvattua ja tasaista raaka-ainevirtaa – pitkäjänteisesti. 30 vuotta Suomen EU-jäsenyyttä on varsin pitkä aika, mutta metsän kiertokulussa se on vasta hyvä alku, muistutti Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Tapio Korpeinen avaussanoissaan.
EU:n komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen maalasi seminaariyleisölle kuvaa Suomen unionijäsenyyden ja koko unionin tulevaisuudesta.
– Jos haluamme varmistaa menestyksemme tulevaisuudessakin, meidän on investoitava vahvuuksiimme, kohdattava haasteemme, parannettava kilpailukykyämme ja ennen kaikkea toimittava päättäväisesti, yhdessä. Strateginen riippumattomuus ja teknologinen suvereniteetti mahdollistavat vahvan, avoimen ja selviytymiskykyisen Euroopan, Virkkunen painotti.
Seminaarissa tarkasteltiin metsäteollisuuden roolia osana Suomen puolustusta ja huoltovarmuutta. Teemaan johdatti Euroopan komission Puolustusteollisuuden ja avaruuden pääosaston (DG DEFIS) pääjohtaja Timo Pesonen.
– Vain vahva talous mahdollistaa vahvan puolustuksen – ja ilman sitä meillä ei ole mitään, Pesonen tiivisti.
Pesosen ohellaan teemasta keskustelivat apulaisprofessori Katri Pynnöniemi Helsingin yliopistosta sekä resurssipoliittisen osaston osastopäällikkö Olli Ruutu puolustusministeriöstä.
Seminaarissa keskusteltiin myös suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn ja ilmastopolitiikan yhteensovittamisesta. Aiheeseen johdatteli pääoppositiopuolueen puheenjohtaja Antti Lindtman.
– Suuri potentiaali ilmastotoimissa on niin kutsutussa piippujen tulppaamisessa. Uuden teknologian avulla on mahdollista luoda huomattava määrä teknisiä hiilinieluja, mutta konkreettiset toimet puuttuvat vielä lähes tyystin. Myös EU-tasolla pitää tunnistaa, että uusiin innovaatioihin, joilla ratkaistaan ilmastonmuutosta, tulee panostaa jatkossakin johdonmukaisesti. Kuitenkin vähintään yhtä tärkeää on tunnistaa nykyisen teollisuustoiminnan kilpailukyvyn elementit. Kyse on ”sekä että”, ei ”joko tai”, Lindtman painotti.
Asiaa syvensivät keskustelussaan kansanedustajat Pia Kauma, Tuomas Kettunen, Jani Mäkelä sekä Piritta Rantanen.
– Eurooppalaisen kilpailukyvyn vaateet ja kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voidaan kyllä sovittaa yhteen, ja tässä juuri metsäteollisuus tuottaa haluttuja ratkaisuja. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on keskityttävä fossiilisten päästöjen vähentämiseen sekä panostettava entistä pontevammin maamme metsien elinvoimaan ja kasvuun, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki sanoi.
Kevätseminaarin yhteydessä järjestettiin myös erillinen, nuoremmille kohderyhmille suunnattu EU-uraseminaari. Maamme hallitus käynnisti kehysriihessään ohjelman suomalaisten EU-virkaurien edistämiseksi. Metsäteollisuus haluaa kantaa oman kortensa kekoon ja nyt toimialan edunvalvontajärjestö kokosi EU-urasta kiinnostuneita tutustumaan unionin merkityksellisiin ja moninaisiin työmahdollisuuksiin. Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja ja uratarinoita suoraan Brysselistä niin unionin työelämävaikuttajilta kuin itse virkamiehiltä.
