Suomessa tehdään parhaillaan merkittävää kehitystyötä energiatehokkaan ja kestävän rakentamisen edistämiseksi. Kun näköpiirissä on materiaali- ja energiatehokkuuden ulottaminen säädöspohjaisesti koko rakennuskantaan, niin haaste koskee niin rakennuttajia, rakentajia kuin asukkaitakin. Rakentamisen kestävyysajattelussa kysymys on monialaisesta kestävyydestä, joka koskee rakennusmateriaaleja, rakennusten käytön aikaista energiatehokkuutta ja erityisesti laajempaa kysymystä ihmisen elinympäristöstä.
Helsingin Jätkäsaareen nousee asuin- ja toimistotalokortteli, jonka kunnianhimoisena ideana on kestävän rakentamisen periaate. Tavoitteena on puurakenteinen kerrostalokortteli, jossa asutaan, käydään töissä ja jonka energiakulutus saadaan mahdollisimman pieneksi sekä teknisillä ratkaisuilla että asukkaiden elämäntapavalinnoilla.
Helsingin kaupunki on ennakkoluulottomasti mukana kehitystyössä siksi, että se haluaa luoda monipuolista uudenlaista kaupunkikuvaa ja rakentaa tulevaisuuden tekniikalla. Juuri näin tulee tehdäkin. Kun köyhän ei kannata ostaa halpaa, ei kannata myöskään enää rakentaa eilispäivän tekniikalla tai materiaaleilla, vaan tehdä tulevaisuuden rakentamista, joka vastaa huomisen materiaali- ja energiatehokkuusvaateita. Helsinkiin on kaavoitettu lähivuosina rakennettavaksi yli 5000 asuntoa lähinnä puukerrostaloihin. Se on merkittävä kannanotto kestävän rakentamisen puolesta.
Vaikka nollaenergiarakentaminen on Suomessa jo mahdollista, menee aikaa ennen kuin siitä tulee rakentamisen valtavirtaa. Rakentamisen ja asumisen elinkaaren tulee olla sata vuotta, jona aikana syntyvä hiilijalanjälki on ratkaisevaa. Suomen ympäristökeskuksen kesällä julkaisemassa tutkimuksessa puu oli kestävyysajattelun ja hiilijalanjäljen kannalta ylivertainen rakennusmateriaali. On hyvä, että Ruotsin myönteiset kokemukset puurakentamisesta ovat havahduttaneet myös suomalaiset rakennuttajat ja rakentajat liikkeelle. Sopii kysyä, miksi vasta nyt.
Olennaista on nähdä, että puurakentaminen on tähän saakka ollut erilaisten sinänsä upeiden Sibelius-talon, Pilkkeen tai Metlan pääkonttorin tapaisten referenssien rakentamista, eikä siitä ole tullut merkittävää virtaa volyymirakentamiseen. Sopii myös ihmetellä virkamiesten jäykkyyttä ja hidastelua rakentamisen säädösten uusimisessa saattaa kaikki rakennusmateriaalit samalle viivalle. Myös betoniteollisuuden reaktiot Kataisen hallituksen puurakentamisen edistämiseen ovat olleet vahvasti ylimitoitettuja. Rakentaminen on aina monien materiaalien summa.
Nyt on ilmassa vihdoin sellaiset merkit, että puurakentamisen läpimurto on tapahtumassa myös kerrostalorakentamisessa sekä vanhojen 70-luvun betonikerrostalojen julkisivujen energiakorjauksessa. Puurakentamisen lisäämisellä on mittava vaikutus myös tuotekehittelyyn, vientiin ja työllisyyteen. Nyt tarvitaan puurakentamisen teollisen tuotannon konseptointia ja sen myötä Suomi voisi tehdä puurakentamisesta modernin kaupunkisuunnittelun näyteikkunoita myös maailmalle ja edistää näin rakentamisosaamisen vientiä.
