EU:n tavoitteena on kasvattaa uusiutuvan energian osuutta kaikessa energiankulutuksessa. Uusiutuvilla energiamuodoilla korvataan fossiilisia polttoaineita, monipuolistetaan energialähteitä ja pienennetään hiilidioksidipäästöjä.
Lähes kolmannes Suomen käyttämästä uusiutuvasta energiasta on UPM:n tuottamaa, pääosa siitä maamme hyvin hoidetuista metsistä, biomassasta. Ratkaisu uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseen ei kuitenkaan ole se, että ohjaamme lisää puuta suoraan energiantuotantoon. Kestävämpi ratkaisu löytyy kehittämällä puun mahdollisimman monipuolista ja tehokasta käyttöä. UPM:n uusi puupohjainen biopolttoaine, UPM BioVerno, on tästä hyvä esimerkki – sitä valmistetaan sellutuotannon tähteestä.
Liikenteen uusiutuvan energian, pääasiassa biopolttoaineiden, 10 prosentin vähimmäisosuus koskee kaikkia EU:n jäsenvaltioita. Suomen tavoite uusiutuvalle energialle liikenteessä on korkeampi eli 20 prosenttia vuonna 2020. Biopolttoaineiden suurin etu on ympäristöystävällisyys. Niiden kasvihuonekaasupäästöt ovat ratkaisevasti fossiilisten polttoaineiden päästöjä pienemmät.
Maailmanlaajuinen biopolttoaineiden kysyntä ylittää tarjonnan lähivuosien aikana ja EU:ssa kysynnän vuotuinen kasvu on seitsemän prosentin luokkaa.
Biodiesel jalostetaan uusiutuvista raaka-aineista ja sitä käytetään polttoaineena dieselin joukossa. Biodieselit jaetaan ensimmäisen sukupolven biodieseliin ja toisen sukupolven uusiutuvaan dieseliin. Ensimmäisen sukupolven biodiesel vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 35–50 prosenttia ja toisen sukupolven uusiutuva diesel jopa yli 80 prosenttia. Huoltoasemat myyvät biodieseliä ja uusiutuvaa dieseliä eri seossuhteissa eri maissa.
Ensimmäisen sukupolven biodiesel perustuu kasviöljypohjaiseen (muun muassa rypsi, rapsi ja soija) tai eläinrasvapohjaiseen raaka-aineeseen. Sen sekoitussuhde fossiiliseen dieseliin on alhainen, sillä polttoainestandardi sallii vain seitsemän prosentin pitoisuuden dieselmoottoreissa. Euroopassa tuotettu biodiesel on pääasiassa rapsiöljystä valmistettua esteriä, RME:tä (rapsimetyyliesteri).
Uusiutuva diesel eroaa ensimmäisen sukupolven tuotteista valmistusmenetelmän ja lopputuotteen osalta. Raaka-aineet voivat olla samoja kuin ensimmäisen sukupolven biodieselissä. Lisäksi toisen sukupolven uusiutuvassa dieselissä raaka-aine voi olla jäte-, tähde- tai lignoselluloosapohjaista. Lignoselluloosalla tarkoitetaan kasvibiomassaa, joka voi olla maatalouden korjuutähteitä, energiakasveja, puutähteitä tai yhdyskuntien tuottamaa paperijätettä.
Uusiutuvan dieselin laatu ja käyttöominaisuudet ovat huomattavasti paremmat kuin ensimmäisen sukupolven biodieselillä. Uusiutuvaa dieseliä olisi mahdollista käyttää sellaisenaan polttoaineena.
UPM investoi 150 MEUR Lappeenrannassa sijaitsevaan maailman ensimmäiseen biojalostamoon, joka valmistaa vetykäsittelyteknologiaa käyttäen puupohjaisia uusiutuvia biopolttoaineita. Biojalostamon pääraaka-aine on sellutuotannon tähde – raakamäntyöljy. Sen käyttö ei aiheuta epäsuoria maankäytön muutoksia, eikä se ole ruoaksi kelpaava raaka-aine. Lappeenrannan biojalostamon tuotanto kattaa neljänneksen koko Suomen tavoitteesta nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin liikenteen polttoaineissa vuoteen 2020 mennessä. Metsä on täynnä mahdollisuuksia!
