Metsäteollisuus tarvitsee tuotantoon sopivaa puuta ympäri vuoden kilpailukykyiseen hintaan. Samaa haluavat myös lämpö- ja sähkölaitokset. Kilpailukykyisen työn hinnan on taannut töiden koneellistaminen, yrittäjiin perustuva tekeminen, toiminnan ohjausjärjestelmät sekä melko toimiva logistinen infrastruktuuri – tiestö. Näissä asioissa olemme maailman parhaimmistoa. Silti käytämme puunkorjuukalustoa ja henkilöstöä osin tehottomasti ja huonolla kannattavuudella. Kokonaistehokkuutta voitaisiin parantaa pitämällä metsätalouden tarvitsema tiestö ympärivuotisesti liikennöitävänä ja laadultaan uusien vaatimusten mukaisena.
Kansainvälinen kilpailukyky on tärkeää. Etenkin puunkorjuussa olemme olosuhteet huomioiden saavuttaneet kilpailukykyisen hintatason. Korjuuyrittäjien näkökulmasta hintataso tosin tuntuu halvalta ja kehnosti kannattavalta. Onnistuaksemme yhdistämään kilpailukykyiset työn hinnat ja kannattavan yritystoiminnan edellytykset metsäalalla, pitää julkisia varoja panostaa tiestön käytettävyyteen (muita parantamiskohteita unohtamatta). Tiestön ympärivuotinen käyttömahdollisuus on tärkeä kannattavuuteen vaikuttava liiketoimintaympäristön tekijä.
Suomessa hakataan puuta kesäkuukausina (touko-elokuu) keskimäärin noin puolet siitä määrästä mitä vilkkaimpana kuukautena maaliskuussa. Yksi syy tähän on, että kelirikko, sula aika sekä sateiset jaksot rajoittavat teiden käyttöä keväällä, kesällä ja myös syksyisin. Koneita ei voida kuljettaa työmaille. Puuta ei voida kuljettaa. Tästä seuraa, että koneita ja henkilöstöä varataan talven hakkuuhuippua varten ja ison osan vuotta tämä henkilö- ja koneresurssi käy vajaateholla. Se aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia koneyrityksiin ja siten asiakkaille sekä mm. koulutusjärjestelmälle. Mikäli tiestö kestäisi nykyistä paremmin huonoja säitä, pystyisimme hakkaamaan nykyisen puunmäärän pienemmällä kone- ja henkilöstömäärällä, eli kannattavammin.
Metsätyöt ohjautuvat tilausten mukaan. Se merkitsee täsmäohjattua puunkorjuuta. Samalla työmaalla voidaan käydä useasti vuoden aikana. Energiapuun korjuu lisääntyy merkittävästi lähivuosina. Tämä lisää kalustoa energiaharvennuksiin sekä latvusmassan ja kantojen korjaamiseen. Tienvarsilla kuivunut puu haketetaan tai murskataan erikoiskalustolla ja kuljetetaan käyttöpaikalle. Tämän kaluston käyttö on vaativampaa tiestön suhteen. Istutus- ja raivauskoneita lisätään, kun metsänhoitotöitä yritetään koneellistaa ponnekkaasti. Kaikki tämä merkitsee liikennemäärien kasvua ja lisää palvelukykyodotuksia teille. Jotta määrien kasvu saavutetaan kilpailukykyisesti ja kannattavasti, täytyy teiden olla ympärivuotisesti käytössä metsätaloudessa. Nyt ei näin ole.
Metsätalouden liiketoimintaympäristöä voidaan tehdä kannattavuutta edistäväksi panostamalla ennen kaikkea maaseudun tiestön ylläpitoon ja kunnostukseen. Viime vuosien lisäsatsaus metsäsektorin tarvitseman infrastruktuurin kunnostamiseen pitää olla jatkossa pysyvä lisä rahoitukseen, jotta liikenneverkosto pidetään tehokkaana. Se, että tämä koituu myös maaseudun asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden hyödyksi, on pelkästään positiivista.
