Digitaalinen, kaikille avoin puumarkkinapaikka Kuutio on viimeistään korona-aikana osoittanut oman hyödyllisyytensä. Vaikka fyysisiä kontakteja on täytynyt välttää, puukaupassa on pidetty pitkään jatkuneista poikkeusoloista huolimatta pyörät pyörimässä.

Vuoden 2020 alkupuolella Kuution kautta toteutuneiden puukauppojen määrä kasvoi 85 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvua tapahtui sekä valtakirjakaupoissa että metsänomistajien suorissa puukaupoissa.

Mitä uutta Kuutio on tuonut puukauppaan? Kuution käyttö parantaa tasapuolista kilpailua puumarkkinoilla ja korjuupalvelun läpinäkyvyyttä sekä tehostaa eri organisaatioiden toimintaa. Reilu kilpailu ja toiminnan tehostuminen tulisi olla kaikkien metsäalan toimijoiden tavoitteena. Tästä hyötyvät myös metsänomistajat. Lisäksi palvelu tekee metsänomistajien omatoimisesta puukaupasta tai asiantuntijan hankinnasta helppoa ja säästää aikaa.

Tietoturvan varmistaminen on avainroolissa, kun käytetään sähköisiä palveluita. Puukaupan siirtäminen sähköpostista Kuutioon on aimoharppaus myös tietojen ja palveluiden turvallisuuden näkökulmasta.

Kuutiota rakennettiin ja kehitetään edelleen metsäalan sidosryhmien yhteistyöllä. Tämä on luonnollista, koska palvelun omistajiin kuuluu metsänomistajia ja heidän edustajiaan sekä puunostajia. Puunostajien ja puun myyjien kesken omistukset menevät tasan. Palvelun rakentamisessa metsäsektori on puhaltanut yhteen hiileen – käytön osalta on valitettavasti edelleen parantamisen varaa.

On valitettavaa, että puumarkkinoiden kaikki osapuolet eivät ole ottaneet Kuutiota käyttöönsä. Vain osa metsänhoitoyhdistyksistä hyödyntää palvelua. Puun ostajien puolella Kuution käyttö on ollut selvästi laajempaa, ja aktiivisuus on kasvanut koko ajan. Tällä hetkellä yli 95 prosenttia puun ostajista hyödyntää toiminnassaan Kuutiota.

Ammattikäytössä Kuutiosta saa parhaan hyödyn rakentamalla Kuution ja organisaation käyttämän tietojärjestelmän välille teknisen rajapinnan, jonka avulla tiedot siirtyvät kahden sovelluksen välillä sähköisesti. Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy, joka koordinoi yhdistysten käyttämän tietojärjestelmän kehittämistä, ei ole kuitenkaan rajapintaa rakentanut. Kuution lanseerauksesta on kulunut jo yli kolme vuotta, joten aikaa rajapinnan rakentamiseen olisi varmasti ollut riittävästi. Mistä homma siis kiikastaa?

Rajapintojen puutteesta kärsivät sekä metsänhoitoyhdistysten palveluita käyttävät metsänomistajat että ne metsänhoitoyhdistykset, jotka haluavat kehittää omia toimintatapojaan. Toki alussa myös puunostajilla oli Kuution käytössä parannettavaa, mutta enää sitä ei voi pitää syynä nihkeyteen.

Korjausliikettä Kuution käytössä tarvitaan nyt, jotta metsäalan kilpailukykyä voidaan parantaa. Kilpailukyvyn kehittäminen on välttämätöntä, jotta voimme turvata elinvoimaisen metsäalan Suomessa. Metsäalalla on kylliksi ulkopuolelta tulevia haasteita, jotka uhkaavat toimialaamme. Jos kilpailukyvyn parantamista tarjotaan, siihen tulee yhdessä myös tarttua.

Koko metsäala, metsänomistajat mukaan lukien, hyötyy uusista digitaalisista palveluista. Meidän on oltava sähköisissä palveluissa ajan hermolla ja mukana muun yhteiskunnan kehityksessä. Nuorempi sukupolvi pitää sähköisiä palveluita itsestään selvänä tapana hoitaa asioita. Toisaalta yhä harvempi ikäihminenkään enää asioi esimerkiksi pankkien konttoreissa. Kuution teettämässä asiakastyytyväisyyskyselyssä metsänomistajat korostivat nimenomaan palvelun helppoutta, nopeutta ja nykyaikaisuutta. Lähes jokainen metsänomistaja ilmoitti käyttävänsä Kuutiota myös jatkossa.

Kuutio oli lanseeraushetkellä ainutlaatuinen koko maailmassa. Palvelu on oivallinen esimerkki digitalisaation mahdollisuuksista, joita suomalainen julkinen metsävaratieto mahdollistaa ihmisten arjen sujuvoittamiseksi. Kuutio on hyvä esimerkki myös siitä, miten Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun ympärille rakentuu sitä täydentäviä palveluita. Tämä kannustaa edelleen parantamaan metsävaratiedon ajantasaisuutta ja tarkkuutta. Kun metsäalaa kehitetään, olisi tyhmyyttä olla poimimatta matalalla olevia hedelmiä.

Kirjoitus julkaistiin Maaseudun Tulevaisuudessa 17.7.2020