Suomen metsävaratieto on hinta-laatusuhteeltaan maailman parasta. Valtakunnan metsien inventointi (VMI) tuottaa maastomitattuihin otoksiin perustuen luotettavaa tilastotietoa metsäpolitiikan tueksi. Suomen metsäkeskus puolestaan tarjoaa metsänomistajille metsään.fi -palvelussa ilmaiseksi kaukokartoitukseen perustuvaa kuviotason metsävaratietoa.
‍

Vaikka metsäkeskuksen tuottaman, lentolaserkeilaukseen ja ilmakuvatulkintaan perustuvan kuviotiedon tarkkuus on viime vuosina parantunut huomattavasti, kehityskohteita on vielä jäljellä. Eräs merkittävä puute on se, että metsänomistaja ei saa riittävästi tietoa metsiensä mahdollisista luontoarvoista.
‍

Esimerkiksi monimuotoisuuden kannalta tärkeiden lahopuiden ja haapojen määrää ei pystytä arvioimaan luotettavasti ilman maastotarkastusta. Sen sijaan suojavyöhykkeiden, säästöpuiden ja metsien ikärakenteen tulkinta olisi mahdollista jo nykyisin käytettävissä olevilla aineistoilla, mutta näitä tietoja ei toistaiseksi lasketa metsänomistajien käyttöön. Metsäluonnon monimuotoisuutta kuvaavien indikaattorien todentaminen kaukokartoituksen avulla olisi kuitenkin tärkeää niin metsäsuunnittelun kuin metsänhoidonkin kannalta, ja motivoisi osaltaan metsäammattilaisia ja metsänomistajia huomioimaan luontoarvot paremmin työssään.
‍

Onneksi kaukokartoituksessa käytettävä sensoritekniikka kehittyy huimaa vauhtia, ja monimuotoisuuden mittaamista kaukokartoituksen keinoin tutkitaan aktiivisesti niin Suomessa kuin maailmallakin. Vuonna 2026 alkaa kolmas koko Suomen kattava metsien inventointikierros. Metsävara- ja monimuotoisuustiedon laadun kannalta olisi tärkeää, että kolmannen kierroksen aikana kerättävien laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistojen laatua parannettaisiin. Tarkemmilla laserkeilainaineistoilla esimerkiksi suurikokoisten maa- ja pystylahopuiden inventointi voisi olla jo mahdollista.
‍

Käytännössä metsien kaukokartoitus ei kuitenkaan ole koskaan täysin virheetöntä. Kaukokartoitukseen perustuva metsävaratieto voi olla joillain kohteilla epätarkkaa myös perinteisten puustotunnusten osalta. Siksi kaukokartoitus ei voi kokonaan korvata maastossa tehtäviä havaintoja. Kaukokartoitus voi kuitenkin auttaa kohdentamaan maastomittauksia kiinnostavimpiin paikkoihin.
‍

Laserkeilaukseen ja ilmakuviin perustuvan metsänarvioinnin kehittämisen tavoitteena on tarkempi puustotieto, joka mahdollistaa metsänhoitotoimenpiteiden tarkemman suunnittelun ja tuottaa näin merkittäviä taloushyötyjä. Lisäksi saadaan uutta tietoa metsien monimuotoisuudesta ja tarkempi kuva metsien hiilinieluista. Tämä vaatii kuitenkin panostuksia aineistojen laadun ja tulkintamenetelmien kehittämiseen.
‍

Lauri Korhonen, metsänarvioimistieteen yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto

‍

‍

‍

‍

‍