Metsäteollisuus on sitoutunut tavoitteeseen saada metsälajien uhanalaistumiskehitys laskuun. Luonnonhoidon toimet ja niiden oikeanlainen toteuttaminen ovat yksi keino päästä tavoitteeseen.
Arkisilla luonnonhoidon toimilla on suuri merkitys metsäluonnolle. Päivittäin metsäalan toimijat sekä metsänomistajat tekevät päätöksiä siitä, miten yksittäisellä leimikolla huomioidaan monimuotoisuus. Leimikkosuunnittelu tehdään aina tapauskohtaisesti, jolloin kohteen erityispiirteet voidaan huomioida paremmin. Kun luonnonhoidon keinot suunnitellaan ja toteutetaan kohteeseen sopivalla tavalla, voidaan helposti yhdistää taloudelliset tavoitteet monimuotoisuuden edistämisen kanssa.
Luonnonhoidon toimenpiteistä tutuimmat ovat säästöpuiden ja suojatiheikköjen jättäminen sekä tekopökkelöiden tekeminen. Lisäksi taloudellisesti vähäarvoisia kohteita jätetään usein käsittelemättä, ja erityiskohteita, kuten pesäpuita ja luolastoja, kierretään niiden turvaamiseksi. Suojakaistoja jätetään vesistöjen yhteyteen ja sekapuustoisuutta edistetään, mikä turvaa myös merkittävästi monimuotoisuutta.
Puukaupan osapuolten välinen tiedonkulku on tärkeää
Tiedonkulku ja suunnittelu ovat avaimet luonnonhoitotoimien laajamittaiseen toteuttamiseen. Jotta luonnonhoitotoimia päästään tekemään, on metsänomistajan toiveiden ja suunnittelijan laatimien ohjeiden löydettävä tiensä hoitotoimien käytännön toteuttajalle.
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa ja kansalliseen metsästrategiaan kuuluvassa Monimetsä-hankkeessa on kehitetty luonnonhoitotoimenpiteiden tarkistuslista, jonka tarkoituksena on helpottaa luonnonhoidon suunnittelua ja tiedonkulkua. Tarkistuslista on oiva esimerkki siitä, miten puukaupan osapuolten välistä viestintää voidaan parantaa ja miten talousmetsien luonnonhoito saadaan vieläkin vankemmin osaksi jokapäiväisiä metsätaloustoimia.
Kehityssuunta luonnonhoidon toimenpiteiden osalta on metsäteollisuudessa oikea, mutta tiedon lisääntymisen, seurannan, oppimisen ja yhteistyön avulla toimintaa voidaan kehittää edelleen. Samalla jatketaan hyväksi havaittuja luonnonhoidon toimia, jotka edistävät talousmetsien monimuotoisuutta puu, tiheikkö ja pökkelö kerrallaan.
