Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan keinoja, joilla turvataan metsäluonnon monimuotoisuutta metsätaloustoimien yhteydessä. Luonnonhoidon yhtenä tavoitteena on, että yhä useampi uhanalainen metsälaji viihtyy myös talousmetsissä.

‍

Metsien monimuotoisuutta turvataan suojelun ja talousmetsien luonnonhoidon yhdistelmällä. Suomen metsistä noin 10 prosenttia on tiukasti suojeltu. Kokonaisuudessaan metsistä on suojeltu tai rajoitetussa käytössä 13 prosenttia. Suojelualueet ovat keskeisessä roolissa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Kuitenkin metsiemme eliölajeista ja niiden populaatioista valtaosa elää talousmetsissä, joiden käsittely onkin monimuotoisuuden kannalta ratkaisevaa.

‍

‍

‍

‍

Talousmetsien luonnonhoito on kiinteä osa metsänhoitoa ja puunkorjuuta

Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan keinoja, joilla turvataan metsäluonnon monimuotoisuutta metsätaloustoimien yhteydessä. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi säästöpuiden ja kuolleen puun jättäminen sekä vesistöjen varsien suojakaistat. Lisäksi luonnonhoitoa ovat aktiiviset toimet, joilla parannetaan tietyn elinympäristön tilaa. Esimerkiksi kulottamisella luodaan palanutta puuta siitä riippuvaisille metsälajeille. Tavoitteena on, että yhä useampi uhanalainen metsälaji viihtyy myös talousmetsissä.

‍

Luonnonhoitoa on esimerkiksi säästöpuiden ja kuolleen puun jättäminen sekä vesistöjen varsien suojakaistat.

‍

Talousmetsien luonnonhoitoa tehdään sitä mukaa kun metsiä muutoinkin käsitellään. Kolmisen prosenttia Suomen talousmetsistä on vuosittain metsänkäsittelyjen piirissä. Esimerkiksi säästöpuita jätetään metsien käsittelyalueille yhteensä lähes miljoona kuutiometriä vuodessa. Niistä muodostuu aikanaan monimuotoisuudelle tärkeää lahopuuta.

‍

‍

‍

‍

Tarkasteltaessa metsien talouskäytön vaikutuksia metsäluonnon monimuotoisuuteen tulee muistaa, että monimuotoisuus vaihtelee metsän kehitysvaiheen mukaan. Varhaisessa kehitysvaiheessaan metsä tarjoaa elinympäristön hyvin erilaiselle lajistolle kuin sama metsä esimerkiksi sadan vuoden ikään kasvaneena. Siksi metsälajiston kannalta on tärkeää, että metsä on maisematasolla monipuolinen ja sieltä löytyy elinympäristöjä erilaisiin olosuhteisiin sopeutuneille lajistoille.

‍

Harjujen ja lehtojen pinta-alaosuus metsistämme on vain muutamia prosentteja, mutta niissä elää yli puolet uhanalaisesta metsälajistostamme.

‍

Erityisesti harjujen ja lehtojen elinympäristöistä huolehtiminen on keskeistä Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, sillä näissä elinympäristöissä elää yli puolet uhanalaisesta metsälajistostamme. Harjujen ja lehtojen pinta-alaosuus metsistämme on kuitenkin vain muutamia prosentteja.

‍

‍

‍

‍

Luonnonhoidolla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia monimuotoisuuteen

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistutkimuksen mukaan talousmetsien luonnonhoidon toimet ovat oikeansuuntaisia, ja niillä on positiivisia monimuotoisuusvaikutuksia. Vaikutukset näkyvät etenkin uhanalaisessa ja vaateliaassa metsälajistossa kuitenkin viiveellä. Hakkuualojen säästöpuiden määrä on lisääntynyt merkittävästi ja lehtipuiden, etenkin haavan tilavuus on kasvanut metsämaisemassa. Myös suojeltujen alueiden pinta-ala on lisääntynyt. Tutkimuksen mukaan käytössä olevia luonnonhoidon toimia on mahdollista merkittävästi tehostaa, metsien suojelua lisätä ja samanaikaisesti tuottaa puuta metsäteollisuuden tarpeisiin.

‍

Luonnonhoidon toimet ovat oikeansuuntaisia, mutta tulokset näkyvät etenkin uhanalaisessa ja vaateliaassa metsälajistossa viiveellä.

‍

SYKE:n ja Luken tutkimus toteutettiin osana metsäteollisuuden vuonna 2016 käynnistettyä metsäympäristöohjelmaa. Metsäympäristöohjelma on kokonaisuus tutkimus- ja kehityshankkeita, joiden tarkoituksena on parantaa edelleen metsäteollisuuden toimintaa metsäympäristöasioissa. Lisäksi panostetaan avoimeen ja aktiiviseen viestintään.

‍

Osana metsäympäristöohjelmaa on toteutettu esimerkiksi monivuotista Lisää lahopuuta talousmetsiin -toimintaohjelmaa, jonka tavoitteena on, että talousmetsien lahopuumäärä ja -laatu kasvavat.  Lahopuuohjelmaan osallistuvat metsäteollisuusyritykset ovat sitoutuneet ottamaan lahopuukysymykset esille metsänomistajien kanssa puukaupan yhteydessä. Lahopuuosaamista on lisätty kouluttamalla omaa ja korjuuyritysten henkilöstöä sekä toteuttamalla viestintäkampanja asian edistämiseksi metsäalalla laajemminkin.

‍

Uutena hankkeena metsäympäristöohjelmassa on käynnistetty Lehtojen hoidon toimintaohjelma, jonka tarkoituksena on kehittää metsätaloustoimijoiden osaamista lehtojen tunnistamisessa ja hoidossa. Puunhankinnan toimijat ovat avainasemassa lehtojen tilan ylläpitämisessä ja parantamisessa. Talousmetsälehdoissa voidaan kustannustehokkailla täsmätoimilla saavuttaa merkittäviä monimuotoisuushyötyjä. Lisäksi vapaaehtoisesta suojelusta kiinnostuneita metsänomistajia voidaan neuvoa METSO-ohjelman mahdollisuuksista lehtokohteilla.