Uutishuone

Blogit

Suomi jäi jälkeen Pohjoismaista jo ennen koronaa – hallituksen tulee luoda kehysriihineuvotteluissa kasvun edellytyksiä

Kestävän talouskasvun kiihdyttäminen ja hyvinvoinnin turvaaminen Suomessa talouselämän vedolla koronapandemian kurimuksen jälkeen vaatii panostamista nykyistä merkittävästi joustavampaan ja kilpailukykyisempään toimintaympäristöön.

Tarvetta korostaa se, että Suomen talouskehitys on jäänyt viime vuosina selvästi jälkeen keskeisistä kilpailijamaista kuten muista Pohjoismaista. Talousennusteet povaavat tämän ikävän erkaantumiskehityksen myös jatkuvan.

Suomen kansantaloudella on valitettavasti käsissään edelleen samat rakenteelliset ongelmat kuin ennen koronakriisiä. Niitä taklaavat ja joustavoittavat uudistukset – esimerkiksi työmarkkinoilla ja sote-alalla – jotka muissa Pohjoismaissa on hoidettu jo aiemmin, odottavat Suomessa edelleen toteuttajaansa. Toimeen olisi syytä tarttua ripeästi!

Kestävää kasvua ilmastoystävällisestä vientiteollisuudesta  

Ilmastoystävällisellä vientiteollisuudella on omalta osaltaan mahdollisuus vauhdittaa talouskasvua koronakriisin hellittäessä vähitellen otettaan. Tämä siitä huolimatta, että yrityksiltä vaaditaan nyt suurta sopeutumiskykyä kovan kansainvälisen kilpailun, teknologisen murroksen, ilmastonmuutoksen torjunnan sekä eurooppalaisen säätelytsunamin ristipaineessa.

Metsäteollisuus ry on ehdottanut Suomen EU-elvytyspaketin eli Suomen kestävän kasvun ohjelman toteuttamisessa teollisuuden vähähiilisyystiekarttojen huomioimista. Metsäteollisuuden ilmastotiekartta ”Vihreä ja Vireä talous” tavoittelee niitä päämääriä, joita Marinin hallitus on Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen osalta asettanut. Ilmastotiekartta osoittaa, miten tehtaiden päästöjen vähentämisen, metsien hiilivaraston turvaamisen, tuotteiden ilmastovaikutusten ja sektorin tuottaman arvonlisäyksen ja verotulojen kautta, kestävä kasvu voi olla upeasti mahdollista. Toteutuakseen tiekartta edellyttää kuitenkin kehitystä tukevia poliittisia päätöksiä.

Kehysriihineuvotteluista teollisuusmyönteisiä päätöksiä

Hallituksen tulisikin kehysriihessä huhtikuussa kyetä tekemään sellaisia teollisuusmyönteisiä päätöksiä, jotka tukevat investointeja ja puoltavat yritysten menestymistä kansainvälisessä kilpailussa ja auttavat Suomen nopeaa elpymistä.

Hallituksen tulisi puolestaan pidättäytyä sellaisista päätöksistä, joilla suomalaisen teollisuuden kustannuskilpailukykyä heikennetään.  Esimerkiksi kehysriiheen kaavailtu teollisuuden sähköistämisen tuki tulee ottaa käyttöön täysimääräisenä ja aidosti energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä parantavana. Vientiteollisuuden merkitys Suomen kansantaloudelle on keskeinen vientitulojen, arvonlisäyksen ja verotulojen tuojana.

Metsäteollisuuden kehysriihitavoitteet

KilpailukykyIlmastoTalouspolitiikka

Jaa julkaisu:

Lisätietoja

Maarit Lindström
Johtaja, pääekonomisti

Pikalinkit

Uutishuone

Lisää aiheesta

Artikkelit
Keräämme tähän päivittyvään artikkeliin metsäteollisuuden kansainvälisen kaupan kannalta keskeisiä nostoja muuttuvien tullien vaikutuksista.
Uutiset
Suomen ennestäänkin pitkä logistinen takamatka uhkaa kasvaa tieverkon rapautuessa.
Pääekonomistin uutiskirjeet
Pintaa syvemmältä – pääekonomistin katsaus metsäteollisuuden ajankohtaisiin aiheisiin.
Uutiset

Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä metsäteollisuuden toimintaympäristö pysyi haasteellisena ja markkinakysyntä vaimeana. Makrotaloudellinen ja geopoliittinen epävarmuus sekä kansainvälisen kaupan häiriöt vaikuttivat

Tilastot

Valtaosa metsäteollisuuden tuotannosta menee vientiin, ja sen osuus Suomen tavaraviennistä on ollut keskimäärin 19 % vuodesta 2016 alkaen. Vientimäärät vaihtelevat

Tilastot

Metsäteollisuuden tuotantomäärät vaihtelevat kvartaaleittain. Vaihteluun vaikuttavat monet tekijät, kuten globaali taloustilanne, kuluttajakäyttäytyminen sekä kotimaisten tuotantolaitosten kilpailukyky. Lisäksi tuotantomäärissä näkyvät huoltoseisokit