Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995 yhdessä kahden muun metsäisen maan, Ruotsin ja Itävallan kanssa. Tämän kolmikon vaatimuksesta komissio julkaisi vuonna 1998 EU:n ensimmäisen metsästrategian. Sen tavoitteena oli koordinoida metsiä koskevaa päätöksentekoa tilanteessa, jossa EU:lla ei ole maatalouspolitiikan kaltaista yhteistä metsäpolitiikka.
Metsästrategian toinen päivitys on parhaillaan käynnissä. Paljon on puuta kasvanut ja vettä virrannut sitten vuoden 1995. Varmastikaan kukaan silloin mukana olleista päättäjistä tai edunvalvojista ei aavistanut, millaisen keskustelun kohteeksi metsät tulevat EU:ssa nousemaan. Ilmastopolitiikassa lasketaan metsien hiilinieluja ja ympäristöpolitiikassa katse on yhä vahvemmin metsien ja turvemaiden suojelussa.
Voimassa oleva EU:n metsästrategia korostaa myös metsien talouskäyttöä, puupohjaisia tuotteita ja sektorin työllisyysvaikutuksia. Valitettavasti nämä teemat näyttävät saavan uuden komission päättäjiltä kovin vähän huomiota. Puupohjaisen kiertotalouden roolia ja metsäteollisuuden vahvaa panosta ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ei tunnisteta. Metsien käytön nähdään vain heikentävän hiilinieluja ja uhkaavan luonnon monimuotoisuutta. Tämä on aivan liian kapea näkökulma moni-ilmeiseen kokonaisuuteen.
EU:n komission eri pääosastojen toimintaa vaivaa vahva siiloutuneisuus. Olisiko tässä tilanteessa kuitenkin aika katsoa myös omaan peiliin, ja miettiä toimintaamme Suomessa ja EU-vaikuttamisessa?
Suomessa on hyvin ymmärretty, että metsien käyttö, puuston kasvu ja hiilivaraston kehitys, monimuotoisuus sekä virkistysarvot muodostavat kokonaisuuden. Erilaiset metsien käytön tavoitteet ovat yhteensovitettavissa. Monen vähemmän metsäisestä maasta tulevan EU-päättäjän on ollut vaikea ymmärtää tätä yhtälöä.
Suomalaisen europarlamentaarikon Petri Sarvamaan johdolla valmisteltu Euroopan parlamentin kanta tulevaan metsästrategiaan hyväksyttiin lokakuun alussa. Se antaa vahvan tuen kestävälle metsänhoidolle ja metsien monikäytölle sekä korostaa puupohjaisen biotalouden merkitystä.
Työ jatkuu. Meidän suomalaisten tulee – yhdessä muiden metsäisten maiden kanssa – vaikuttaa joka päivä metsätiedon lisäämiseksi Euroopan Unionissa. Nyt jos koskaan vaaditaan Suomelta vahvaa yhteistä näkemystä siitä, mitä me metsiltä ja niiden käytöltä haluamme ja miten me vaikutamme EU-päätöksentekoon. Pienellä Suomella ei ainakaan ole varaa siiloutua päätöksenteossa. Meillä ei ole myöskään varaa siihen, että kun jostakin asiasta tehdään päätös, siitä viestitään aivan eri tavalla riippuen omasta taustasta.
Karoliina Niemi
Metsäjohtaja
Metsäteollisuus ry
Juha Hakkarainen
Metsäjohtaja
MTK ry
