Suomalaisen työn kilpailukyky korostuu syksyn työmarkkinakierroksella – tarvitsemme myös uudenlaista ketteryyttä
Seurasin viikonloppuna Twitterissä käytyä keskustelua työmarkkinaneuvotteluista. Erityisesti pisti silmään se, että suurinta ääntä pitivät muut kuin työehtosopimusosapuolet.
Moni suhtautui ymmärrettävän tyynesti tietoon, jonka mukaan syksyn neuvottelukierroksen muodollisista menettelytavoista ei ole syntynyt yksityiskohtaista sopimusta. He, jotka istuvat myös ensi syksynä työmarkkinaneuvotteluissa, kommentoivat uutisia maltilla.
Kauhistelu onkin turhaa: Suomalainen sopimusyhteiskunta ei ole murtumassa. Kotimaassa tehtävän työn kustannuskilpailukyvyn parantaminen onnistuu monella tapaa. Muodollinen prosessi tai menettelytavat eivät ole itsetarkoitus.
Työehtosopimukset ovat normaalisti katkolla syksyllä, ensimmäisenä päättyy paperiteollisuuden työehtosopimus. Teemme Paperiliiton kanssa uuden sopimuksen täydellä varmuudella.
Metsäteollisuus ry hakee tulevalta työmarkkinakierroksella muutoksia, jotka parantavat mahdollisuuksia pitää tehtaat ja työpaikat Suomessa. Toisin sanoen tavoittelemme sopimusta, jonka ehdot ovat aiempaa joustavammat.
Vaikka niin sanotusta vientiavauksesta ei tehdä erillistä, yksityiskohtaista menettelytapasopimusta, maailmanloppu ei siis kolkuta oveen. Se ei tarkoita ”epäonnistumista” tai ”romuttumista”. Pidämme edelleen kiinni yhteisistä tavoitteista.
Ainoastaan viennin kustannuskilpailukyvyn perusteella määräytyvä palkkakehitys tukee talouskehitystä riittävän voimakkaasti. Siksi vientialat ja myös muu työnantajakenttä tulevat jatkossakin tekemään yhteistyötä neuvotteluihin valmistautumisessa, luonnollisesti myös tänä syksynä.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana maailma on muuttunut – ja paljon. Automaatio ja digitalisaatio ovat muuttaneet työn tekemisen tapaa ja kansainvälistä toimintaympäristöä. Työehtosopimukset, erityisesti paperiteollisuuden sopimus, on sen sijaan vielä ajassa, jolloin kilpailukykyongelma korjattiin devalvaation avulla, heikentämällä markan ulkoista arvoa. Nyt on aika lähteä korjaamaan tätäkin pysähtyneisyyden linnaketta.
Talousnäkymät voivat muuttua nopeasti, mikä edellyttää valmiutta ripeisiinkin muutoksiin. Lyhyesti sanottuna, sisältö ja tulokset ratkaisevat.
Niin sanotun vientiavauksen lähtökohdista – kuten palkkakilpailun estämisestä – on syytä pitää tulevilla kierroksilla kiinni. Kaikkien työmarkkinaosapuolien tulee näin kantaa vastuuta Suomen kansainvälisestä kilpailukyvystä ja työllisyydestä. Metsäteollisuus keskittyy erityisesti Suomessa olevien tehtaiden toimintaedellytysten turvaamiseen ja työpaikkojen säilyttämiseen.