FSC:n metsänhoidon kansalliset standardineuvottelut on saatu päätökseen vuosien neuvotteluprosessin tuloksena. Metsäteollisuus pitää neuvottelutulosta tärkeänä vietäessä kansainvälisen FSC:n kriteerejä käytäntöön. Metsäteollisuus on korostanut neuvotteluissa ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden yhteensovittamista ja kriteerien käytännön toimivuutta. FSC-sertifioinnin hyödyt syntyvät vain silloin, kun järjestelmällä on käyttäjiä.

‍

FSC-metsäsertifiointijärjestelmän (Forest Stewardship Council) kansallisen metsänhoidon standardin päivitystyöhön liittyviä neuvotteluita on käyty aktiivisesti FSC:n jäsenten kesken vuodesta 2016 alkaen. Neuvottelut on nyt saatu päätökseen, ja ehdotus uudeksi metsänhoidon standardiksi on valmis.

‍

− Standardineuvotteluita on käyty hyvässä hengessä, ja vaikeitakin päätöksiä on saatu tehtyä. Kaikilla jäsenillä oli loppuun saakka vahva tahtotila yhteisen lopputuloksen aikaansaamiseksi, kiittelee metsäasiantuntija Silja Pitkänen-Arte Metsäteollisuus ry:stä.

‍

− Kansallisella ratkaisulla varmistamme, että FSC:n kansainväliset vaatimukset soveltuvat suomalaiseen metsätalouteen ja metsänomistukseen, Pitkänen-Arte jatkaa.

‍

Metsäteollisuus on neuvotteluissa korostanut ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden yhteensovittamista. Lisäksi tavoitteena on ollut selkeyttää tulkintaerimielisyyksiä aiheuttaneita kohtia.  

‍

Uusi standardi tuo mukanaan ekologisia ja sosiaalisia parannuksia. Esimerkiksi säästöpuiden määrävaatimuksia on lisätty, pesimäaikaisia hakkuita on rajoitettu ja vesistöjen suojavyöhykkeitä koskevissa vaatimuksissa otetaan vesistöjen ekologiaa paremmin huomioon. Myös metsien virkistyskäyttö ja muu hyödyntäminen näkyvät vaatimuksissa.

‍

Lisäksi suometsien tuhkalannoitusta koskevia kriteerejä on selvennetty. Tuhkalannoitus nopeuttaa puuston kasvua suometsissä, mikä tuo metsänomistajalle tuloja ja lisää hiilensidontaa.  

‍

− FSC:n ekologiset ja sosiaaliset hyödyt saadaan käyttöön vain silloin, kun järjestelmällä on käyttäjiä. Siksi olemme pitäneet huolta siitä, että standardi on metsänomistajalle houkutteleva myös taloudellisesti, sanoo Pitkänen-Arte.

‍

Standardia on myös järkevöitetty esimerkiksi ottamalla paremmin huomioon talousmetsien luonnonhoidon pitkäaikaiset vaikutukset.

‍

− FSC:n edellyttämien luonnonhoitotoimien avulla saavutetut hyvät tulokset eivät saa johtaa siihen, että metsien käyttöä rajoitetaan. Päinvastoin, metsänomistajia tulisi kannustaa jatkamaan luonnonhoitotoimia, sanoo Pitkänen-Arte.

‍

Metsäteollisuus on jo pitkään osallistunut metsäsertifiointijärjestelmien kehitystyöhön. Yritykset tarjoavat metsänomistajille mahdollisuuden sertifioida metsiään FSC-ryhmäsertifioinnin kautta ja ovat sertifioineet omia metsiään FSC:n vaatimusten mukaisesti.

‍

Kansallinen metsänhoidon standardi on nyt luovutettu kansainvälisen FSC:n hyväksyttäväksi. Hyväksyntäprosessi kestää arviolta vuoden.