Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua eri metsänkäsittelymenetelmistä, erityisesti avohakkuisiin perustuvasta tasaikäisrakenteisesta metsänkasvatuksesta ja jatkuvasta kasvatuksesta. Kahta menetelmää on jo pitkään asetettu vastakkain julkisessa metsäkeskustelussa. Tutkimus ei anna perusteita vastakkainasettelulle.

Eri metsäkohteilla toimivat erilaiset metsänkasvatusmenetelmät, ja jokaiseen metsikköön tulisikin valita parhaiten soveltuva menetelmä. Menetelmän valintaan vaikuttavat muun muassa kasvupaikka, puusto sekä tietenkin maanomistajan tavoitteet. Erityisen tärkeää on, että menetelmästä riippumatta metsä uudistuu ja uusi puusukupolvi kehittyy hakkuun jälkeen. Jos kehitys viivästyy, kärsivät sekä ilmasto ja luonnon monimuotoisuus että taloudelliset tuotto-odotukset. Juuri tähän liittyvät jatkuvan kasvatuksen suurimmat epävarmuudet, ja niihin ei lyhytkestoisilla kenttäkokeilla tai mallinnuksella löydetä ratkaisua.

Tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus antaa mahdollisuuden parantaa tulevan puusukupolven kasvua ja laatua sekä sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Sen mahdollistaa metsänjalostus, jota Suomessa on harjoitettu useiden vuosikymmenten ajan. Jatkuvassa kasvatuksessa tämä puuston ja ilmaston kannalta merkittävä hyöty jää saamatta.

Metsäsektorilla tehdään paljon toimia luonnon monimuotoisuuden eteen. Käytännössä toimet ovat yhdistelmä talousmetsissä päivittäin tehtävää luonnonhoitoa ja arvokkaiden kohteiden suojelua. Metsälajien uhanalaisuuden tärkein syy on vanhojen metsien ja lahopuun vähäinen määrä – ei yksittäinen metsänkasvatustapa. Eri lajit hyötyvät eri-ikäisistä ja eri tavoin käsitellyistä metsistä. Hakkuutavasta riippumatta monimuotoisuudelle tärkeää on se, että käsitellylle alalle jätetään muu muassa säästöpuita ja lahopuuta. Luonnonhoidosta on huolehdittava yhtä lailla kaikkien hakkuutapojen yhteydessä.

Metsien taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys voidaan yhdistää osana metsien hoitoa ja käyttöä. Siinä sekä avohakkuilla että jatkuvalla kasvatuksella on paikkansa. Käytetään siis koko metsänkäsittelymenetelmien kirjoa oikeilla kohteilla ja tehdään metsänhoitotoimet oikeaan aikaan. Siten saadaan paras lopputulos.

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 20.11.2020

‍