Metsäteollisuudella on jo pitkään ollut kasvava huoli hallituksen teollisuuspoliittisesta linjasta. Huolta ei helpota sähköistämisen tuen käsittelyn viivästyminen ensi vuoden puolelle, vaikka kompensaatiota tulisi maksaa jo kuluvan vuoden alusta lähtien.

‍

Halutaanko jatkuvasti kiristyvässä kilpailutilanteessa Suomessa toimivan teollisuuden kustannuksia nostaa vai alentaa? Tähän kysymykseen voidaan tiivistää Suomen teollisuuspolitiikan linja ja ydin.

‍

EU:n päästökauppajärjestelmä nostaa sähkön hintaa sähköntuottajien siirtäessä päästöoikeuksien hankinnasta heille tulevat kulut edelleen käyttäjille. Teollinen tuotanto kuluttaa merkittävän määrän sähköä, joten sähkön hinta on merkittävä kilpailutekijä. Riskinä on, että sähkön hintaa nostavat päätökset ohjaavat teollista tuotantoa löperömmän ympäristösääntelyn maihin.

‍

Halutaanko jatkuvasti kiristyvässä kilpailutilanteessa Suomessa toimivan teollisuuden kustannuksia nostaa vai alentaa?

‍

Kuluvan vuoden aikana kyyti sähkömarkkinoilla on ollut kylmää. Suomen alueen spot-hinta on yli kaksinkertaistunut viime vuoteen nähden. Syitä sähkön hinnan nousulle voi etsiä muun muassa rajusti kohonneista raaka-aineiden ja päästöoikeuden hinnoista.

‍

EU:n mahdollistama täysimääräinen sähköistämistuki olisi valtiolle halpa henkivakuutus, sillä se vähentäisi valtion riskiä menettää vientituloja ja työpaikkoja. Valtio on saamassa merkittävän potin lisätuloja kasvavien päästöoikeustulojen myötä. Näitä ei palauteta niiden tosiasialliselle maksajalle eli teollisuudelle enää samassa määrin kuin aiemmin. Hallitus on siten omin päätöksin nostamassa teollisuuden kuluttaman sähkön hintaa.

‍

Näin kilpailuetua valuu muualle. Saksassa vastaava sähköistämistuki on maksimikäytössä vuoteen 2030 asti. Suomessa ylletään korkeintaan kolmasosaan Saksan tasosta ja sekin loppuisi jo vuonna 2025.  Lisäksi vaarana on, että sähköistämistuen käyttökohteet sanellaan siten, että moni järkevä ja nopeasti toteuttamiskelpoinen toimi jää tuen ulkopuolelle. Yrityksillä itsellään on paras näkemys omasta tulevaisuudestaan ja mitä toimia kannattaa tehdä, jotta päästöjen vähentämisessä päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Rajoitusten sijaan tarvitaan siis joustavuutta.

‍

Teollisuus pyrkii ilmastotiekarttojensa mukaisesti vähäpäästöisyyteen sähköistämällä prosessejaan, mutta lisäkustannukset sähkön hinnassa jarruttavat tätä kehitystä.

‍

Hallituksen puheet ja toimet teollisuuden sähköistymisestä ovat pahasti ristiriidassa. Teollisuus pyrkii ilmastotiekarttojensa mukaisesti vähäpäästöisyyteen sähköistämällä prosessejaan, mutta lisäkustannukset sähkön hinnassa jarruttavat tätä kehitystä. Olisi suotavaa ajatella, että teollisuuden sähköistämistä vauhditettaisiin sähkön hankinnan kustannuksia pienentämällä. Sen sijaan nykyinen esitys nostaa energiaintensiivisen teollisuuden kustannuksia.