Hallituksen budjettiriihi päättyi odotetusti vähin yllätyksin, niukkuutta jaettiin. Orpon hallituksen talouspolitiikan suuri linja on oikea ja sen johdonmukaisessa noudattamisessa on tehty hyvää työtä. Muutama harha-askel polulla kuitenkin on. Jatkossa teollisuuden kilpailukyvystä ja metsien kasvua tukevista toimista on pidettävä entistä paremmin huolta, myös valtiontaloutta sopeutettaessa.

On hyvä, että Petteri Orpon johtama hallitus jatkaa sitkeästi ja määrätietoisesti toimia julkisen talouden tervehdyttämiseksi ja alati paisuneen julkisen velanoton taittamiseksi.

Käsillä on tilanne, jossa lääkkeet maistuvat karvailta, mutta taudin nujertamiseksi niiden syöminen on välttämätöntä. Hallituksen rooli lääkkeiden annostelijana on epäkiitollinen, silti hallitus on hoitanut tehtäväänsä kunniakkaasti.

Suomi on korkean kokonaisveroasteen maa, joten on tärkeää, että aiemmin tänä vuonna päätetystä kasvua tukevasta työn ja yrittämisen yleislinjasta ei nyt luovuttu.  On toki erittäin valitettavaa, etteivät globaalin talouden suhdanteet ole tässä antaneen mitään vetoapua maamme talouden tilan korjaamiseen.

Sähköistämisen tuelle olisi tarvittu jatkopäätös

Energiaintensiivinen teollisuus odotti hallitukselta päätöstä sähköistämisen tuen jatkamisesta, mutta sitä ei saatu. Metsäteollisuus voi varmuudella todeta, että tuen loppuminen heikentää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä aikana, jolloin toimintaympäristön nousevat kustannukset muutoinkin haastavat menestymisen edellytyksiä.

Sähköistämisen tuki on ollut merkittävä hiilivuotoa ehkäisevä ja keskeisissä kilpailijamaissamme laajasti käytetty mekanismi. Kun meillä tuki lopetetaan, monissa kilpailijamaissa se jatkuu muhkeana.

Sähköistämisen tukeen tiivistyy laajempi kysymys siitä minkälaisen potentiaalin poliittiset päättäjämme energiaintensiivisen teollisuuden kotimaisessa tuotannossa ja investoinneissa näkevät. Halutaanko Suomi pitää houkuttelevana toimintaympäristönä?

Teollisuuden toiminta- ja kasvuedellytykset nostettava tärkeysjärjestyksen kärkeen

Hallituksen talouspolitiikan ytimessä oleva julkisen talouden vahvistaminen vaatii ensisijaisesti kestävää talouskasvua ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamista. Suomen ei pitäisi omin toimin tehdä ratkaisuja, joissa suomalaisyritykset asetetaan muita heikompaan kansainväliseen kilpailuasemaan vaan esimerkiksi sähköistämistä on edistettävä verrokkimaiden tavoin.

Hallituskauden loppupuoliskolla maamme teollisuuden toiminta- ja kasvuedellytykset on nostettava poliittisessa päätöksenteossa tärkeysjärjestyksen kärkeen. Vain kestävästi kasvava talous mahdollistaa hyvinvointimme kasvun ja hyvät julkiset palvelut.

Metsien kasvusta huolehtiminen tuo monta hyvää

Hallituksen päätökset metsien kasvun vahvistamiseksi sekä metsäpinta-alan lisäämiseksi päätetyt toimenpiteet ovat erittäin tärkeitä ja tervetulleita. Metsien kasvun tukeminen on sekä taloudellisesti että ilmaston kannalta järkevää.

On selvää, että metsien elinvoimaisuuden ja kasvun turvaamiseksi tarvitaan edelleen merkittäviä lisäpanostuksia. Niillä tuetaan teollisuuden raaka-aineen karttumista kotimaassa ja puuston hiilinielujen vahvistamista. Samalla toimet auttavat metsiä sopeutumaan tulevaisuuden ilmastoon. Siksi myös taimikoiden ja nuorten metsien hoidon tuen riittävyys on jatkossa varmistettava. Nyt budjetissa linjatut resurssit eivät todennäköisesti tule riittämään haettaviin taimikoiden ja nuorten metsien hoitotoimiin. Metsäteollisuus pitää erittäin hyvänä jo kevään kehysriihessä tehtyä päätöstä suunnata rahoitusta hiilinielujen ja -varastojen laskennan kehittämiseen.