Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta sekä valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto saivat 13.2.2026 ajantasaisen selvityksen raskaan liikenteen tilanteesta ja tulevaisuudesta. Selvityksen esitteli laaja elinkeinoelämän konsortio: INFRA ry, Koneyrittäjät ry, Metsäteollisuus ry, MTK, SKAL ry, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, Suomen Tieyhdistys ry ja Destia Oy.
Raskaalla liikenteellä on kriittinen rooli Suomen kotimarkkinoille, ulkomaankaupalle ja koko yhteiskunnan toimintavarmuudelle. Suomessa jopa 90 % kotimaan maantiekuljetuksista kulkee raskailla ajoneuvoilla. Tulevaisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat tieverkon kunto, energiamurros ja työvoiman saatavuus – ja kaikkiin näihin eduskunta voi päätöksillään vaikuttaa.
– On ilo huomata, miten hyvä ja tiivis yhteydenpito valiokunnalla ja liikennealan toimijoilla on. Meillä on yhteinen tavoite: parantaa Suomen väyläverkon kuntoa. Korjausvelka jatkaa kasvamista, ja keinoja sen pysäyttämiseksi haetaan yhdessä. Samaan aikaan EU:sta tulee vaatimuksia, joiden vaikutukset Suomessa ovat monesti haitallisia johtuen maantieteellisestä sijainnistamme sekä pitkistä etäisyyksistä. Raskas liikenne ja sen toimivuus on yhteiskuntamme elinehto. Ilman raskasta liikennettä yhteiskuntamme pysähtyisi. Meidän lainsäätäjien tehtävä on luoda reilut edellytykset elinkeinoelämälle ja logistiikalle, totesi Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska.
Eduskunnalle esitelty raportti maalaa raskaan liikenteen tulevaisuudesta synkän näkymän tieinfrastruktuurin osalta. Suomen ennestään pitkä logistinen takamatka uhkaa kasvaa tieverkon rapautuessa. Teiden korjausvelan suunta tulisi kääntää nopeasti, jotta vähäliikenteisten teiden kunnossapito voidaan turvata ja aiempaa raskaampien kuljetusten käyttö mahdollistua.
– Metsäteollisuus käyttää liikenneverkkoa metsäteistä valtateille ja näemme päivittäin, miten heikossa kunnossa vähäliikenteinen tieverkko monin paikoin on, Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Ilkka Hamunen sanoo.
Tiestön rapautuessa Suomen alueellinen polarisoituminen vahvistuu. Väestö keskittyy etelään ja kasvukeskuksiin, kun taas raaka-aineet ja teollinen tuotanto sijaitsevat edelleen eri puolilla maata. Tämä kasvattaa raskaiden kuljetusten merkitystä entisestään.
– Raskaan liikenteen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Ilman sitä Suomi pysähtyy. Olisi tärkeää, että kaikki ymmärtäisivät sen vaatiman laajan väyläinfrastruktuurin elintärkeän roolin yhteiskunnassamme, Hamunen painottaa.
Viime vuoden lopulla Eduskunnan käsittelyyn annettu selonteko Liikenne12-suunnitelmasta vuosille 2026–2037 vahvistaa huolestuttavaa kehitystä. Suunnitelman merkittävä lisärahoituskaan ei pysty kuin hidastamaan korjausvelan kasvua. Korjausvelkaa joudutaan ohjaamaan vilkkaimmilta pääväyliltä vähäliikenteiselle verkolle – tieosille, joiden kautta kulkee metsä- ja elintarviketeollisuuden raaka-aineita sekä huoltovarmuuden kannalta kriittisiä kuljetuksia.
– Väyläverkon kunto tuo kustannuksia jo nyt. Liikenne12-suunnitelma ennustaa 10 vuoden päähän korjausvelalle noin 50 % kasvua lisärahoituksesta huolimatta, silloin todennäköisesti jää jo asioita tekemättä väylien kunnon takia. Tämä ei ole teollisuuden kannalta hyvä kehitys, Hamunen toteaa.
Tutustu tutkimukseen täällä.
