Pääministeri Petteri Orpon hallitus kääri hihat puoliväliriihessään investointien vauhdittamiseksi osana kasvutoimia. Hallitus haluaa muun muassa jatkaa ja kehittää puhtaan siirtymän investointien verohyvitystä, jos EU:n valtiontukipuitteet saavat jatkoa.
Metsäteollisuus edistää toimialan tasapuolisia kilpailuedellytyksiä ja kannattaa investoinneille kohdennettua verohyvitystä. Valtiontukikilpailu energiainvestoinneista ja puhtaan siirtymän teollisista investoinneista kiihtyy entisestään kansainvälisesti. Suomen ja täällä toimivien yritysten kilpailuasema on siksi heikentynyt, joten talouskasvua tavoittelevan pienen maan on käännettävä kaikki kivet investointien kotiuttamiseksi.
Kohdennettu ja investointiperusteinen kannustin on onnistuessaan yksi hyvä ja nopeavaikutteinen keino vauhdittaa yksityisiä investointeja. Verohyvitys varmistaa suoraa tukea paremmin, että tuki kohdistuu taloudellisesti kannattavan liiketoiminnan houkuttelemiseksi Suomeen. Hyvityksen hyödyntäminen edellyttää veropohjaa kasvattavan investoinnin toteuttamista eli uutta, taloudellista liiketoimintaa.
Metsäteollisuus korostaa, ettei kannustimen kilpailukykyä edistäviä vaikutuksia kannata heikentää tarpeettomilla kansallisilla rajoituksilla, kuten nyt käytössä olevan investointiverohyvityksen osalta on käynyt. Kannustimen onnistumista punnitaan lopulta toteutuneiden investointien valossa.
Painetta jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun investoinneista lisää se, että Euroopan komissio katsoo valtiontukisääntöjen joustavoittamisen välttämättömänä puhtaan teollisuuden ohjelman (CID) tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen on nyt varmistettava, että näillä näkymin ensi vuoden alusta sovellettavat uudet valtiontukipuitteet (CISAF) hyödynnetään nykyisiä kriisi- ja siirtymäpuitteita (TCTF) tehokkaammin. Pelissä on sekä Suomessa toimivien yritysten kannustaminen investoimaan että kansainvälisten investointien houkutteleminen Suomeen.
Jatkovalmistelussa on olennaista sovittaa investointiverohyvitys Suomen teolliseen toimintaympäristöön, erityisesti investointien kokoluokan ja toteuttajan konsernirakenteen näkökulmasta.
Hallituksen riihikirjaukset ovat askel oikeaan suuntaan. Verohyvitykseen oikeuttavan investoinnin alaraja on nykyisellään kuitenkin tarpeettoman korkea ja kankea. 50 miljoonan euron soveltamiskynnystä tulee alentaa ja laajentaa useamman investoinnin käsittäviin investointiohjelmiin. Koska kyse ei ole suorasta tuesta, verohyvityksen mahdollistaminen pienemmille investoinneille ei myöskään rasita valtiontaloutta. Lisäksi on muistettava, että lain tavoitellut ilmasto- ja talouskasvuhyödyt syntyvät investointien yhteisvaikutuksesta. Useammat konsernissa tehtävät investoinnit voivat yhdessä tuottaa vastaavat hyödyt, kuin yksittäinen suuri investointi, eikä valitun konsernirakenteen tulisi vaikuttaa mahdollisuuteen hakea investointiverohyvitystä.
Hallituksen aikomus laajentaa hyvityksen soveltamisalaa hiilidioksidin talteenottoon, hyötykäyttöön ja varastointiin liittyviin investointeihin on Suomen vahvuuksia ja tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia ajatellen ensiarvoisen tärkeää. Suomen kannalta oleelliseksi muodostuu myös mahdollistaa vähäpäästöisellä verkkosähköllä, kuten ydinvoimalla tuotetun vedyn hyödyntäminen vähähiilistämishankkeisiin.
Hihat näyttävät nyt olevan kääritty – on aika tarttua toimeen. Suomen julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää talouskasvua, jota ei synny ilman investointeja. Metsäteollisuuden yritykset ovat Suomen talouden voimavara. Kotimaiset, uusiutuvaan ja kestävästi tuotettuun raaka-aineeseen perustuvat arvoketjut, vientitulot ja globaalisti kasvava kysyntä puupohjaisille tuotteille ovat kansantaloudellisia rikkauksiamme, joiden kasvuedellytyksistä ei kannata tinkiä.
