Suomen ja Kazakstanin yhteinen kestävän metsätalouden foorumi tarkasteli aiemmin tässä kuussa maiden välisen yhteistyön kehittämismahdollisuuksia. Maiden metsäsektorien yhteistyön kasvattaminen vaatii lähempää tarkastelua, mutta yhteistyön ainekset ovat olemassa.

‍

Muutama viikko sitten Kazakstanin ja Suomen metsäsektorien edustajat tapasivat Astanassa maiden ensimmäisessä yhteisessä kestävän metsätalouden foorumissa. Foorumin tarkoitus oli maiden metsätalouden ja -teollisuuden yhteistyön kehittäminen. Millaista potentiaalia maiden välisestä yhteistyöstä löytyy ja miksi siihen kannattaa panostaa?

‍

Suomen hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi tulee vahvistamaan taloudellisia suhteita Keski-Aasian maihin, sillä ne ovat mahdollisia kauppakumppaneita turvallisuuspoliittisesti tärkeällä alueella. Keski-Aasian markkinat voivat kehittyessään olla metsäteollisuuden kannalta aiempaa Venäjän vientiä korvaava alue. Potentiaalia alueelta löytyy, sillä metsäteollisuuden vienti alueen suurimpaan maahan, noin 20 miljoonan asukkaan Kazakstaniin oli vuonna 2022 noin 15 miljoonaa euroa ja vastasi 0,1 % toimialan viennin kokonaisarvosta. Tärkeimmät tuotteet olivat kartonki ja paperi.

‍

‍

Kauppakumppani on tunnettava perusteellisesti

‍

Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa kauppakumppani on tunnettava aikaisempaa paremmin, oli kyseessä millainen toimija tahansa. Esimerkiksi EU-pakotteet ja niiden kiertämisen estäminen on otettava vakavasti ja niihin on perehdyttävä huolella. Tarttumapintaa Kazakstanin markkinaan antavat paitsi toki yhteinen kauppahistoria myös suomalaisen elinkeinoelämän Venäjä-tuntemus, josta löytyy Kazakstanin kanssa samansuuntaisia piirteitä.

‍

Avoimet kysymykset liittyvät kuitenkin Kazakstanin rooliin Euraasian talousyhteisössä ja toisaalta aktiiviseen yhteistyöhön EU:n kanssa. Tilanteen kehittymistä onkin seurattava. Kazakstanilaiset ovat esimerkiksi tietoisia laittomaan venäläiseen koivuvaneriin liittyvästä komission tutkinnasta. Polkumyynti ja kauttakulku ovat haitanneet myös heidän liiketoimintaansa.

‍

Yhteistyön puolesta puhuvat jaetut intressit, jotka konkretisoituivat keskusteluaiheiksi maiden yhteisessä metsäfoorumissa. Vilkasta vuoropuhelua versosi puolin ja toisin niin metsästrategioista, metsävaroista, kestävästä metsätaloudesta kuin luonnon monimuotoisuudesta. Kaukokartoituksen, satelliittipaikannuksen ja droonien hyödyntämismahdollisuudet puhututtivat muun muassa laittomien hakkuiden ja metsäpalojen torjunnan näkökulmista. Kaiken lisäksi yhteistä ymmärrystä jaettiin metsien sertifioinnin ja EU:n metsää koskevien direktiivien ja säädösten osalta.

‍

Suomen ja Kazakstanin yhteistyömahdollisuudet ovat siis käsiemme ulottuvilla. Tutustumalla kauppakumppaniin saadaan lisää arvokasta tietoa yhteistyön mahdollisuuksista.

‍

‍

Kazakstanin metsätalous ja -teollisuus:

• Kazakstanin pinta-alasta 5 % on talousmetsiä maan pohjois- ja itäosissa.

• Suurin mahdollinen hakkuupotentiaali on n. 2,58 milj. m³, josta havupuuta (mänty, pihta, kuusi ja lehtikuusi) on 0,19 milj. m³ ja lehtipuuta (koivu, haapa ym.) 2,39 milj. m³.

• Maan hakkuukertymä vuosina 2020–2022 oli keskimäärin <0,5 milj. m³.

• Haasteina korjuuteknologian ja puuta jalostavan teollisuuden puute.

• Maan metsäteollisuustuotteiden viennin rahallinen arvo kasvoi vuosina 2020–2022 kahdeksasta 51 milj. dollariin.