Hyviä uutisia! Puurakentamisen suosio on kasvanut. Tällä hetkellä jo joka neljäs koulu rakennetaan puusta. Tämän lisäksi puusta rakennetaan kasvavassa määrin esimerkiksi päiväkoteja, toimistoja, liiketiloja ja kirjastoja.

‍

Kansallisten julkisen puurakentamisen tavoitteiden mukaan vuonna 2022 kuntiin nousevista julkisista rakennuksista tulisi olla puuta 31 % ja vuonna 2025 jo 45 %. Ja miksipäs ei; leikkaahan puurakentaminen esimerkiksi rakentamisen päästöjä 30 % ja varastoi hiiltä koko rakennuksen elinkaaren ajan. Fossiiliset raaka-aineet ovat menneisyyttä, uusiutuvat raaka-aineet tulevaisuutta. Metsäteollisuuden tavoite on, että asetetaan julkiseen rakentamiseen Ranskan tapaan 50 prosentin puurakentamistavoite.

‍

Myös alan tuotteiden maailmanmarkkinoiden näkymät ovat valoisat. Puutuotteiden markkinoiden arvioidaan kasvavan globaalisti 75 miljardia euroa vuosien 2019–2035 aikana päästövähennys- ja kiertotaloustavoitteiden, kaupungistumisen sekä väestönkasvun myötä. Korona on aiheuttanut merkittävää puutuotteiden kysynnän kasvua remontoimisen, rakentamisen ja sisustamisen kysynnän kiihtymisen myötä.

‍

Osaamista ja osaajia tarvitaan lisää

‍

Puurakentamisen ja muun puusta rakennettavan tuotannon ympärillä on siis nostetta. Suomessa on pitkä perinne puurakentamiseen ja puusta valmistettavien tuotteiden valmistamiseen. Hiljaista osaamista on kuitenkin hävinnyt ja meillä on tarve kouluttaa kasvava joukko suunnittelijoita, valvojia, rakentajia sekä muita toimijoita puutuoteteollisuuden ympärille.

‍

Mekaanisen metsäteollisuuden tuotantolaitoksista valtaosa, 79 prosenttia, raportoi rekrytointihaasteista viimeisen kahden vuoden ajalta. Alan koulutus kaipaa kunnianpalautusta. Puurakentaminen ja puutuoteala työllistävät monipuolisesti ammattiosaajia, insinöörejä ja diplomi-insinöörejä eri tekniikan aloilta. Työt saatetaan mieltää raskaiksi ja fyysisiksi, vaikka todellisuudessa monet nykyaikaiset puurakentamisen ja puutuotealan tehtävät ovat siistiä sisätyötä.

‍

Sahatavara tuottaa vientituloja

‍

Puun ominaisuudet rakennusmateriaalina ovat monipuoliset. Puu taipuu, joustaa ja kestää. Käsittelemättömillä mänty- ja kuusipinnoilla bakteerit kuolevat tehokkaasti. Puu on miellyttävän tuntuinen, lämmin. Puurakennus kestää hyvin maanjäristyksen. Estetiikan lisäksi puun käyttö näkyvissä pinnoissa voi edistää tervehtymistä, vähentää stressiä ja parantaa mielialaa. Puun käytöllä voidaan vaikuttaa muun muassa sisäilman laatuun ja akustiikkaan. Puulla on kyky imeä ja luovuttaa kosteutta toisin sanoen tasata sisäilman kosteuden vaihtelua. Tasainen huoneilman kosteus parantaa huoneilman laatua: se pienentää ilmanvaihdon tarvetta ja parantaa samalla myös energiatehokkuutta.

‍

Sahatavaraa tuotetaan paljon, mutta myös jalosteiden tuotanto on merkityksellistä.

‍

Rakentamisen perustuotteet valmistetaan raakapuusta ja päätuotteet ovat sahatavara ja vaneri. Perustuotteista jalostetaan esimerkiksi sisustuspaneelia ja jatkojalosteina syntyy valmiita rakennusosia, esimerkiksi ikkunoita, ovia, parkettia tai puuportaita. Näiden ohella puhutaan insinööripuutuotteista, joissa puun ominaisuuksia on parannettu mekaanisesti. Esimerkiksi CLT-levyssä sahatavarakappaleita on liimattu ristikkäin.

‍

Sahatavaraa tuotetaan paljon, mutta myös jalosteiden tuotanto on merkityksellistä. Erikoistuotanto voi tuottaa suurta arvoa ja olla paikallisesti elinkeinotoiminnan veturi. Suuri osa kaikesta puupohjaisesta tuotannosta menee vientiin, mistä saamme arvokkaita vientituloja.

‍

Myönteinen toimintaympäristö houkuttaa investointeja

‍

Metsäteollisuusyritykset ovat kiinnostuneita investoimaan Suomeen, ja tehtaat ovat valmiita kamppaileman markkinaosuuksista. Hyvällä yhteistyöllä päättäjien kanssa Suomen puulaaksoon voi syntyä uusia sampoja, jotka takovat nykyistä korkeampaa lisäarvoa ja entistä enemmän vientituotteita. Ilmasto, talous ja työllisyys kiittävät. Onnistuminen edellyttää, että Suomi on puunjalostukselle myönteinen toimintaympäristö.

‍

Momentum on juuri nyt, on aika nähdä suomalainen puuloikka!

‍