Lausunnolle tulleessa luonnonsuojelulain uudistamista koskevassa ympäristöministeriön ehdotuksessa on paljon parannettavaa. Erilaisten näkemysten yhteensovittaminen ja vaikutusten arviointi on valmistelun aikana ollut puutteellista. Ehdotetut säännökset heikentäisivät lain toimivuutta, selkeyttä ja hyväksyttävyyttä. MTK ja Metsäteollisuus korostavat, että luonnonsuojelulain lisävalmisteluun on varattava riittävästi aikaa.

‍

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnonsuojelulain uudistamista koskevasta ehdotuksestaan 6.9.2021 mennessä. Totutusta poiketen lausuttavana ei ole asiaa valmistelleen työryhmän laatima ehdotus, vaan ympäristöministeriön oma ehdotus. Näin ollen työryhmän jäsenten eriävät näkemykset eivät ole osana lausuntomateriaalia.

‍

Valmistelevassa työryhmässä mukana olleet MTK ja Metsäteollisuus huomauttavat, että valmistelun aikana ei ole riittävällä tavalla yhteensovitettu erilaisia näkemyksiä. Valmistelun keskeneräisyys näkyy lausuntoversiossa monina puutteina ja kokonaisuuden epätasapainoisuutena.

‍

Lakiehdotuksen vaikutusten arviointi on puutteellista

‍

Valmisteluprosessin yleisenä heikkoutena on, ettei lakiluonnoksen vaikutusten arviointi ole ollut laadukasta. Arviointi jää etenkin taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten osalta vajavaiseksi. Ympäristöllisten vaikutustenkin osalta ehdotettujen säännösten käytännön vaikutukset jäävät osin epävarmoiksi.

‍

- Laadukkaassa lainvalmistelussa ehdotuksia arvioidaan kestävyyden eri osa-alueiden osalta yhtä huolellisesti ja tasapainoisesti. Ennakoitavuuden vuoksi lakia säädettäessä on oltava tiedossa, mitä suoria ja välillisiä vaikutuksia siitä käytännössä aiheutuu, korostaa lakimies Anna-Rosa Asikainen MTK ry:stä.

‍

Jos luonnonsuojelulaista johtuvista rajoitteista voi aiheutua taloudellisia menetyksiä, on laissa oltava täysimääräiset korvaukset takaavat säännökset. Luonnonsuojelulain toimeenpanosta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia on kuitenkin arvioitava myös laajemmin ottamalla huomioon vaikutukset muun muassa työllisyyteen, verotuloihin ja yritysten toimintaedellytyksiin.

‍

Uudistuksen tavoitteita ei saavuteta

‍

Luonnonsuojelulain uudistukselle on asetettu kannatettavia tavoitteita. Uudistuksessa luonnon monimuotoisuuden suojelua pyritään edistämään lainsäädännön toimivuutta ja vaikuttavuutta parantamalla, luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä lisäämällä sekä luonnonsuojelulain roolia selkeyttämällä. Lakiluonnoksessa asetetut tavoitteet eivät kuitenkaan täyty. Maanomistajien ja elinkeinoelämän näkökulmasta nykyinen luonnonsuojelulaki on ollut pääosin toimiva, eikä linjanmuutosta tarvita.

‍

- Tulkinnanvaraista, päällekkäistä tai muutoin epäselvää sääntelyä ei pidä tehdä. Asioita ei myöskään tarvitse ratkaista vain lainsäädännöllisin velvoittein ja rajoittein, sillä käytettävissä on muitakin vaihtoehtoja. Luonnonsuojelulaki on osa laajempaa keinovalikoimaa, muistuttaa kestävän kehityksen päällikkö Tiina Vuoristo Metsäteollisuus ry:stä.

‍

Luonnon monimuotoisuutta pystytään ylläpitämään ja edistämään hyväksyttävämmin ja vaikuttavammin vapaaehtoisuuteen ja kannusteisiin perustuvilla toimintamalleilla. Laajasti toimeenpantavat METSO- ja Helmi-ohjelmat ovat tästä hyviä esimerkkejä.

‍

Lakiehdotuksessa on lukuisia ongelmakohtia

‍

Luonnonsuojelulakiin esitetään monia muutoksia, jotka heikentäisivät lain selkeyttä, ennakoitavuutta ja käytännön toimivuutta. Epäselvyys ja lisääntyvät rajoitteet, jotka esimerkiksi heikentävät maanomistajien ja elinkeinoelämän asemaa, vähentävät luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä.

‍

MTK ja Metsäteollisuus ovat valmistelun aikana toistuvasti nostaneet esille lakiin esitettyjen muutosten epäkohtia ja tarjonneet ehdotuksia, joilla lain toimivuus voitaisiin vaikuttavuuden parantamisenkin yhteydessä säilyttää. Esitystä ei ole juurikaan korjattu, vaan valmistelun aikana tunnistetut epäkohdat ovat mukana lausunnolle tulleessa versiossa.

‍

Varovaisuusperiaate, selvilläolo sekä lajien ja luontotyyppien huomioonottamisvelvollisuus ovat esimerkkejä säännöksistä, joiden käytännön vaikutukset jäävät epäselviksi. Pykäläperustelujen mukaan osa ehdotetuista säännöksistä sisältyisi jo muualle lainsäädäntöön ja myös konkreettinen soveltaminen tapahtuisi pääosin muun lainsäädännön kautta. Vaikuttaa siltä, että lakiesitys lisäisi päällekkäistä sääntelyä.

‍

- Lakia säädettäessä on pystyttävä riittävän tarkkarajaisesti kuvaamaan, mitä säännös käytännössä tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita. Asiaa ei voi jättää soveltamistilanteissa tehtävän tulkinnan varaan. Luonnonsuojelulain suhdetta muuhun lainsäädäntöön ei pidä hämärtää, huomauttaa Vuoristo.

‍

Myös luontotyyppien suojeluun ehdotetut muutokset merkitsisivät heikennystä nykytilanteeseen. Nykyinen viranomaisen rajauspäätökseen perustuva menettely korvattaisiin osin suoraan lakiin perustuvalla suojelulla. Uusi mekanismi ei ole tarpeellinen, sillä kyseiset luontotyypit voitaisiin suojella nykyisin käytössä olevalla rajauspäätöksellä.

‍

- Hallinnolliset kustannukset eivät ole riittävä syy lisätä epävarmuutta sekä heikentää oikeusturvaa ja hyväksyttävyyttä, toteaa Asikainen.

‍

Lakiehdotukseen on sisällytetty myös ekologista kompensaatiota koskevat pykäläluonnokset. Menettely ei vastaa hallitusohjelmakirjausta, jonka mukaan vasta pilotoinnin perusteella arvioidaan lainsäädännön kehittämistarpeita. Useampivuotinen pilotointihanke on juuri käynnistymässä, joten säännösehdotusten käytännön toimivuutta ei ole vielä testattu. Ekologisen kompensaation toteuttamista koskevan kokonaisuuden valmistelu on kesken eikä se ole lainsäädäntövalmis. Huolellisen valmistelun sivuuttamiselle ei ole syytä.

‍

MTK ja Metsäteollisuus korostavat luonnonsuojelulain tarvitsevan vielä paljon lisävalmistelua, jotta lopputuloksesta saadaan hyvä. Valmistelevan työryhmän jatkotyölle on varattava riittävästi aikaa, jotta lausuntopalaute ehditään käsitellä ja lakiehdotuksen monet puutteet pystytään korjaamaan. Uudistuksessa lain toimivuutta tulee parantaa, ei heikentää.

‍

Lisätietoja:

Anna-Rosa Asikainen, lakimies, MTK ry, 040 920 9858

Tiina Vuoristo, kestävän kehityksen päällikkö, Metsäteollisuus ry, p. 040 542 5365