Uutishuone

Artikkelit

Monimuotoisuuden positiivinen kehitys jatkuu kohti 2050

Puuta jalostavan teollisuuden tiekarttatyössä monimuotoisuustoimien riittävyyttä ja keskinäisiä suhteita tarkasteltiin ja arvioitiin skenaariolaskelmien avulla. Ne kuvaavat ennalta määrättyjen oletusten pohjalta laadittua mahdollista tulevaisuudenkuvaa. Tulokset osoittavat, että monimuotoisuutta vahvistavat toimet lisäävät merkittävästi metsäluonnon monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä.

‍Metsäsertifiointi on kiinteä osa suomalaista metsätaloutta kattaen yli 90 prosenttia metsäpinta-alastamme. Vuonna 2023 voimaan astuneet, päivitetyt FSC:n ja PEFC:n metsänhoidon standardit vaikuttavat koko Suomen tasolla monimuotoisuuden tilaan. Standardit muun muassa kannustavat lehtipuun lisäämiseen metsänkäsittelyn eri vaiheissa, mikä näkyy tulevaisuudessa lehtipuuston määrän kasvuna sekä puulajisuhteiden monipuolistumisena.

Säästöpuustoon voi tulla kymmenien miljoonien puuyksilöiden lisäys. 2055 metsissämme voi olla jopa kaksinkertainen määrä säästöpuita nykytilaan verrattuna. ‍

Tämä heijastuu osaltaan myös järeiden puiden lukumäärään.


Sama myönteinen suunta on nähtävissä kuolleen runkopuun määrässä. Se voi jopa kaksinkertaistua. Tällä hetkellä kuollutta runkopuuta on metsissä 6,6 m3 hehtaarilla (VMI13), kun huomioidaan sekä talous- että suojelualueet. Talousmetsissä tehtävillä toimilla on iso merkitys tavoiteltaessa Kansallinen metsästrategia 2035:n tavoitetta lisätä kuolleen runkopuun kokonaismäärää kohti 10 m3 hehtaarilla.

Kuolleen runkopuun monimuotoisuutta tarkastellaan puulajien, kokoluokkien, lahoasteiden ja esiintymismuotojen avulla. Tämän perusteella lahopuun ennakoidaan monipuolistuvan laadultaan merkittävästi, mikä parantaa lahopuuriippuvaisen lajiston elinmahdollisuuksia tulevaisuuden metsissä.

Uudistuneet sertifiointikäytännöt tuottavat hyviä tuloksia rakennepiirteiden kehittymisessä. Vieläkin positiivisempia tuloksia voidaan saavuttaa tehostamalla valikoituja toimia. Nykyistä korkeammat tavoitteet lehtipuun lisäämisen sekä hakkuukohteissa säästettävän puuston laadun ja määrän osalta kehittävät rakennepiirteitä positiiviseen suuntaan.

Metsiin kohdistuvat moninaiset tarpeet ja odotukset edellyttävät monimuotoisuuden edistämisen lisäksi metsien vahvaa kasvua. Skenaariotarkastelujen keskeinen päätelmä on, että puuntuotannon tavoitteet, metsiin liittyvät ilmastotavoitteet sekä luonnon tilaan liittyvät tavoitteet voidaan yhdistää, kun myös metsien kasvuun panostetaan nykyistä vahvemmin. Tutkituissa rakennepiirteissä tavoitteiden ristiriita näkyy vain hoidettujen metsien pieniläpimittaisen kuolleen puun määrän laskuna, joka ei ole monimuotoisuuden näkökulmasta merkittävin tekijä.

Skenaarioiden taustaoletukset:

Skenaario 1 (SK1): Vuoteen 2023 voimassa olleet FSC- ja PEFC-metsänhoidon standardit.

Skenaario 2 (SK2): Vuonna 2023 voimaan tulleet FSC- ja PEFC-metsänhoidon standardit.

Skenaario 3 (SK3): Tehostetut toimet, yli SK2:n lehtipuuston (20 %), säästöpuiden määrän ja suojakaistojen osalta.

Skenaario 4 (SK4): SK3 sekä metsäteollisuuden ilmastotiekartan1 metsien kasvua koskevat lisätoimet ja käsittelyrajoitteet.

Metsien hoito ja käyttöLuontoLuonto ja ympäristöMetsäsertifiointiMonimuotoisuusVastuullisuussitoumukset

Jaa julkaisu:

Uutishuone

Lisää aiheesta

Tilastot
Hyvin toimivat ja avoimet puumarkkinat ovat perusta kotimaisen puun käytölle.
Blogit
Kuolinpesien metsäomistusten kohdalla kyse ei ole vain byrokratiasta – vaan metsien elinvoimaisuudesta ja puun saatavuudesta tulevaisuudessa.
Blogit
Vesi, sen käyttö ja riittävyys ovat maailmanlaajuisesti päivänpolttavia ja elintärkeitä asioita.
Uutiset
Puukaupan hiipuminen ja kantohintojen korkea taso kertovat toimintaympäristön epävarmuudesta. Metsien pitkän aikavälin tuottavuus ja arvo riippuvat aktiivisesta ja oikea-aikaisesta metsänhoidosta.
Blogit
EU:ssa ilmastokestävyyden ja riskienhallinnan kehittäminen on noussut yhä tärkeämmäksi teemaksi. Ratkaisuja tarvitaan sekä päästöjen vähentämiseen että sopeutumiseen muuttuvaan ilmastoon.
Blogit
Ennallistamisen avainsana on yhteensovittaminen ja kyse on ennen kaikkea luonnon entistä paremmasta huomioon ottamisesta osana arjen toimintaa.