Valtioneuvosto julkaisi juuri selonteon energia- ja ilmastopolitiikasta kohti vuotta 2030. Hiiltä alas, öljyt puoliksi, uusiutuvat energiat yli puoleen. Ja lisäksi pitää vielä täyttää komission ehdotus liikenteen, maatalouden jne. kollektiivisesta päästöjen 39 prosentin leikkauksesta.

Euromääräiset vaikutusarviot ovat aina yksi kiinnostuksen kohde. Vuosina 2021-2030 valtion menot kasvavat aiottujen toimien vuoksi miljardilla. Ja lisäksi verotuloja menetetään tuolla ajanjaksolla 1,5 miljardia. Entinen pääministeri totesi kerran, että ilmaston muutoksen torjunta maksaa. Ja että sen pitääkin maksaa. No sitä saa mitä tilaa.

Yritysmaailman ja erityisesti energiavaltaisen teollisuuden mielenkiinto kohdistuu siihen, mitä lisäkustannuksia strategiassa on tarjolla. Mikä on toimien merkitys kilpailukyvylle?

Kuten tunnettua, tämä puoli jää strategioissa oikeastaan aina käsittelemättä. Odotuksissa ei tarvinnut pettyä tälläkään kertaa. Ei löydy kilpailukyvyn analyysiä papereista.

Jotain sentään. Otan esimerkiksi työkoneille asetettavan biopolttoaineiden sekoitevelvoitteen. Vaikutusarvioissa todetaan, että kustannus nousee 6 senttiä litralle. Ja sitten sanatarkasti: Kustannus kohdistuu ensisijaisesti yrityksiin ja maatalouteen. Absoluuttinen vaikutus riippuu kuitenkin yrityksen koosta ja työkoneiden käytöstä.

Siinäpä analyysia kerrakseen!

Esitän taas kerran kainon toiveeni poliitikoille: vaikutusarviot vientiteollisuudelle esiin, kiitos! Ja teettäkää arviot sellaisilla tahoilla, jotka ymmärtävät jotain teollisuudesta.

PS. Kiitokset hallitukselle siitä, että EU-lainsäädännön vaaran paikat on strategiassa tunnistettu ja että toimitte aktiivisesti uhkien torjunnassa.