Metsäteollisuus on yhteisissä vastuullisuussitoumuksissaan asettanut tavoitteekseen kääntää metsälajien uhanalaistumiskehityksen suunta laskuun. Talousmetsissä monimuotoisuutta vahvistetaan luonnonhoidolla, jonka laaja keinovalikoima jalkautuu arjen metsänhoidossa monipuolisiksi käytännön toimenpiteiksi. Lisäksi metsäteollisuus edistää metsien ja soiden vapaaehtoista suojelua. Vastuullisuussitoumusten väliraportissa avataan konkreettisia keinoja, joilla monimuotoisuutta turvataan talousmetsissä.

‍

Monimuotoiset metsät ovat kestävän metsätalouden perusta. Siksi metsäteollisuus kehittää aktiivisesti toimintaansa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa yhteistyössä koko metsäsektorin kanssa. Luontoarvoiltaan erityisimmät kohteet rajataan metsätaloustoimien ulkopuolelle. Lisäksi käytössä on laaja keinopaletti, jolla parannetaan lajien elinolosuhteita talousmetsissä.

‍

Yksi konkreettinen keino on aktiivisin hoitotoimin parantaa tietyn elinympäristön tilaa monimuotoisempaan suuntaan. Esimerkiksi lehdot ja paahde-elinympäristöt kaipaavat usein aktiivista hoitoa monimuotoisuuden ylläpitämiseksi.

‍

Case: Monimuotoisuutta lehtojen hoidon toimintaohjelmalla

‍

Metsien uhanalaisista lajeista lähes puolet elää lehdoissa, vaikka lehtojen pinta-ala on vain muutamia prosentteja Suomen metsien kokonaispinta-alasta. Metsäteollisuus on toteuttanut vuodesta 2021 lähtien lehtojen hoidon toimintaohjelmaa, jossa lisätään eri toimijoiden osaamista talousmetsälehtojen tunnistamisessa ja hoidossa. Tavoitteena on, että yritykset pystyvät aiempaa helpommin ja yhtenäisemmin tarjoamaan metsänomistajille lehtoluonnon monimuotoisuutta edistäviä käsittelymenetelmiä. Jo yli 700 lehtojen hoidosta kiinnostunutta henkilöä on tutustunut hankkeessa toteutettuun verkkokurssiin ja oppaaseen. Lehtojen hoidon toimintaohjelma on osa Metsäteollisuus ry:n metsäympäristöohjelmaa.

‍

Myös hyvä esimerkki metsien aktiivisista hoitotoimista ovat kulotukset, joilla parannetaan metsäpaloista riippuvaisen lajiston elinolosuhteita.

‍

Case Tornator: Hakkuualueiden kulotus laajentaa lajien kirjoa

‍

Kulotus on yksi tapa edistää metsäluonnon monimuotoisuutta talousmetsissä. Ruokolahden kulotuskohteella vuosina 2020 ja 2021 toteutetun kovakuoriais- ja latikkalajiston selvityksen merkittävin lajilöydös oli balkaninlatikka. Laji on harvinaisuus Euroopassa. Suomesta sitä on löydetty ensimmäisen kerran vasta vuonna 2005, joten sen uhanalaisuutta ei ole vielä pystytty arvioimaan. Lajistoselvitys osoitti, että hakkuualan poltto ja runsas säästöpuusto houkuttelee paikalle runsaan määrän metsäpaloista riippuvaisia hyönteislajeja ja edistää vaateliaiden ja uhanalaisten lajien säilymistä myös talousmetsissä.

‍

Suuri osa metsälajeista on riippuvaisia eriasteisesta kuolleesta puusta. Lahopuuta saadaan lisättyä talousmetsiin jättämällä säästöpuita ja säästämällä olemassa olevaa kuollutta puuta. Vielä nopeammin kuolleen puun määrä lisääntyy tekemällä tekopökkelöitä.

‍

Case Metsä Group: Tekopökkelöt lisäävät lajimäärää metsässä

‍

Vuonna 2021 toteutetussa Luonnonvarakeskuksen tutkijan toteuttamassa tutkimuksessa havaittiin, että tekopökkelöissä on selvästi enemmän lajeja kuin hakkuukannoilla. Lisäksi kaikki tutkimuksessa löytyneet vaateliaat lajit löytyivät juuri tekopökkelöistä. Tekopökkelöitä kannattaa tehdä, koska ne lisäävät lahopuusta riippuvaisten lajien lajimäärää metsissä. Metsä Groupilla tekopökkelöitä on tehty kaikissa hakkuutavoissa kaksi hehtaaria kohden vuodesta 2016 lähtien ja vuonna 2020 määrä nostettiin neljään. Tekopökkelöiden teko on metsänomistajille vapaaehtoista. Vuonna 2021 puukaupoista 88 prosentissa metsänomistaja päätti tekopökkelöiden tekemisen puolesta.

‍

Metsälajeja turvataan metsätalouden yhteydessä myös huomioimalla niitä suoraan. Puuta hankkivilla yrityksillä on käytössään laaja aineisto uhanalaisten lajien esiintymäpaikoista, jolloin niitä pystytään turvaamaan toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Lajien erityistarpeita huomioidaan esimerkiksi suuntaamalla hakkuita karummille kasvupaikoille lintujen pesimäaikaan.

‍

Case Stora Enso: Lintujen pesimäaika huomioidaan entistä paremmin

‍

Useimmat lintulajit suosivat lehtipuuvaltaisia reheviä metsiä pesimäaikana hyvän suojan ja ravinnon saannin vuoksi. Stora Enso on linjannut, ettei hakkuita tehdä lintujen tärkeimpään pesimäaikaan lehtipuuvaltaisissa kohteissa. Tietojärjestelmä poistaa automattisesti korjuusta pois kuviot pesintäaikana, jos niiden lehtipuuosuus on yli 50 %.

‍

Tiettyjen lajien kuten liito-oravan ja suurten petolintujen osalta on erityisiä toimintaohjeita lajien turvaamiseksi osana metsätaloutta.

‍

Case UPM: Kuukkelireviirien suojelu ja puunhankinta sovitetaan yhteen

‍

UPM:n Heinäveden metsätiloilla sijaitsee useita eteläisessä Suomessa yleensä harvinaisia kuukkelireviireitä. Luonnon monimuotoisuuden ja puunhankinnan yhteensovittamiseksi on kehitetty ulkopuolisen asiantuntijan kanssa malli, jolla kuukkelireviirit saadaan turvattua entistä paremmin. Alueella tehdään maisematason ennakkosuunnittelua ja käytetään esimerkiksi erilaisia peitteisiä metsänkäsittelymenetelmiä ja on ennallistettu vanhaa korpea. Tähän mennessä UPM on suojellut lähes 300 hehtaaria tiedossa olleista kuukkelin ydinreviireistä metsätiloillaan.

‍

Metsäteollisuus sopi alan yhteisistä vastuullisuussitoumuksista jo vuonna 2012. Vuoteen 2025 tähtäävät vastuullisuussitoumukset ovat poikkeuksellisen laaja-alaiset. Ne kattavat ympäristövastuun lisäksi myös sosiaalisen ja taloudellisen vastuun osa-alueet.

‍

Hiljattain julkaistu väliraportti osoittaa, että sitoumusten toteutus etenee haluttuun suuntaan. Tutustu tarkemmin väliraporttiin ja sen kymmeniin case-esimerkkeihin tästä.

‍