Kun maailmantalous kasvaa ja fossiilisiin raaka-aineisiin pohjaava energia kallistuu hurjaa vauhtia, käy yhä ilmeisemmäksi, että maailma tarvitsee puupohjaisia tuotteita kestävästi hoidetuista metsistä.

‍

Suunnittelu- ja konsultointiyritys Afry – se entinen Pöyry – arvioi kesällä valmistuneessa selvityksessään metsäteollisuuden tuotteiden globaalin kysynnän kasvavan 175 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä. Aikajänne on sama kuin Suomen tavoite päästä hiilineutraaliksi.

‍

Hyvien kasvuarvioiden taustalla on joukko vahvoja ajureita: megatrendit kaupungistumisesta digitalisaatioon ja väestörakenteen muutokset vaativat muun muassa yhä enemmän kestävästi tuotettuja pakkausmateriaaleja ja hygieniatuotteita. Tärkeimpänä voimana kasvussa kuitenkin on yksi asia yli muiden: Maailman on pakko päästä irti fossiilitaloudesta.

‍

Puupohjaisilla tuotteilla on suuri tehtävä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Puupohjaisilla tuotteilla voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita, tuotteet sitovat hiiltä elinkaarensa ajan ja tuotetta varten kaadetun puun tilalle kasvaa uudet puut, jolloin hiilinielutkin vahvistuvat.

‍

Menestyksen avaimet ovat käsissämme – vaan saammeko käyttää niitä?

‍

Suomalaisilla metsäteollisuusyrityksillä on merkittävä rooli kehityksessä ja onnistuessaan myös mahdollisuus napata kasvavasta globaalista markkinasta nykyistä isompi osa. Meillä on käsissämme avaimet menestykseen: metsävarat, osaaminen ja huippuluokan tuotanto – vaan saammeko käyttää niitä?

‍

Mutkia matkassa on. EU haastaa metsäteollisuutta monin tavoin. Sääntelyä uhkaa tulla roimasti lisää, mikä lisää toimintaympäristön epävarmuutta ja vaikeuttaa ennakointia. Myös puun käyttöä halutaan rajoittaa entisestään esimerkiksi kestävän rahoituksen kautta. EU:ssa ei ole montaa yhtä metsäistä jäsenmaata kuin Suomi ja ymmärrys metsätaloudesta on useimmiten ohuella pohjalla: Monelle EU-päättäjälle pikkuruinen puisto on ainoa kosketus niin sanottuun metsään. Ei ihme, että lisää tietoa metsistä tarvitaan.

‍

Suomessa metsäteollisuudella on kansan tuki. Suuri enemmistö suomalaisista, 74 %, on sitä mieltä, että päättäjiemme tehtävä on myös puolustaa metsäteollisuuden edellytyksiä Euroopan unionissa. Kuitenkin vain alle neljännes suomalaisista kokee maamme pystyvän vaikuttamaan teollisuutta koskevaan EU-lainsäädäntöön riittävästi. Panoksia EU-vaikuttamiseen siis tarvitaan. Siinä suomalaisille päättäjillä ja vaikuttajilla on iso savotta edessään.

‍

Ilmastotoimissa kokonaiskuva ratkaisee – osaoptimoinnilla ei saavuteta kestäviä tuloksia. Jos Suomessa ei valmisteta puusta tuotteita, niin jossain muualla valmistetaan. Tämän ymmärryksen vahvistaminen alkaa olla kansallinen tehtävä.

‍

‍

Tämä teksti on julkaistu 30.11.2021 Metsäakateemikon blogina Päättäjien Metsäakatemian 25-vuotisen taipaleen kunniaksi kootussa blogisarjassa.

‍