Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa todetaan, että hallitus laatii yhteistyössä eri toimijoiden kanssa toimialakohtaiset vähähiilisyystiekartat, jotka sovitetaan yhteen uusien ilmastotoimien kanssa. Metsäteollisuus on halukas vastaamaan esitettyyn haasteeseen osallistumalla työ- ja elinkeinoministeriön tänään käynnistämään työhön.

Metsäteollisuudella on vahvaa näyttöä monenlaisista tuotantoon liittyvien päästöjen vähentämisestä. 1990-luvun alusta lähtien tuotantoon suhteutetut päästövähenemät ovat merkittäviä. Esimerkiksi kaatopaikkajätteet ovat vähentyneet 95 %, hajurikkiyhdisteet 97 % ja fosforipäästöt 80 %.

- Politiikka on ohjannut teollisuutta investoimaan bioenergiaan Suomessa. Ja näin on myös tapahtunut. Tehtaamme ovat pitkälti irtautuneet fossiilisista, sillä uusiutuvien polttoaineiden osuus tehtaillamme on jo 86 %. Tavoitteemme on nostaa osuus 90 %:n tasolle vuoteen 2025 mennessä, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen toteaa.

Metsäteollisuuden tiekartta ei valmistuessaan tule kuvaamaan vain sitä, miten ala vähentää omia päästöjään. Fokuksen on oltava fossiilitalouden alasajossa. Kun tavoitteena ovat globaalisti myönteiset ilmastovaikutukset, tarvitaan toimenpiteitä neljässä kokonaisuudessa.

Päästöjä tulee saada alas investoimalla tehtaiden vähäpäästöiseen teknologiaan sekä vähentämällä päästöjä metsäteollisuuden koko toimintaketjussa. Samalla ympäristölle haitallinen hiilivuoto tulee estää vahvistamalla ympäristösuoristuskyvyltään maailmanluokkaa olevien suomalaisten tehtaiden toimintaedellytyksiä. Kolmanneksi, hiilivarastoja tulee kasvattaa huolehtimalla metsien kasvusta sekä elinvoimasta ja neljänneksi, teollisuuden tulee kyetä valmistamaan yhä enemmän tuotteita, jotka korvaavat fossiilisia, uusiutumattomia materiaaleja ja vastaavat ympäristötietoisten kuluttajien vaatimuksiin.

Ilmastomyönteisille ratkaisuille on jatkuvasti lisääntyvä tarve maailmalla. Puusta valmistettujen tuotteiden maailmanmarkkinat kasvavat suunnittelu- ja konsultointiyritys Pöyryn arvion mukaan lähes 200 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Menestyvä suomalainen metsäteollisuus voi ottaa tästä osansa ja samaan aikaan Suomi voi jatkaa metsävarojensa kasvattamista.

- Tulevan menestyksen ja ilmastokartan toteutumisen tae on kilpailukykyinen toimintaympäristö ja metsäteollisuuden uudistuminen. Nykyistäkin ilmastomyönteisempien tuotteiden kehittely vaatii innovointia ja investointeja Suomeen. Puunkäyttö puolestaan edellyttää terveitä, uudistuvia ja kestävästi hoidettuja metsiä. Näistä lähtökohdista uskomme, että Suomen ilmasto- ja taloustavoitteet saavutetaan vahvasti puujaloilla seisten tulevaisuudessakin, Jaatinen summaa.



Lisätietoja: Energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom, p. 040 820 9763, ahti.fagerblom@forestindustries.fi