Metsäteollisuus hyödyntää luonnonvaroja tehokkaasti ja säästeliäästi, minimoi tuotantonsa ympäristökuormitusta sekä kierrättää tehokkaasti.
Metsäteollisuuden käyttämät raaka-aineet ovat pääosin lähiresursseja kuten puuta ja vettä. Metsäteollisuus hyödyntää hankkimansa raaka-aineen resurssitehokkaasti ja minimoi kaatopaikkajätteen määrän. Prosesseja kehitetään siten, että vähemmästä määrästä raaka-ainetta syntyy enemmän lopputuotetta ja ympäristövaikutukset pienenevät. Tulevaisuudessa uusiutuvista luonnonvaroista valmistetut materiaalit ovat entistä keskeisempiä biopohjaisen kiertotalouden toteuttamisessa.
Puun kaikki osat hyödynnetään tarkasti korkean jalostusasteen tuotteita valmistettaessa ja lähes kaikki metsäteollisuuden sivutuotteet hyödynnetään edelleen jatkoprosesseissa. Esimerkiksi sahauksen rinnakkaistuotteena syntyvä hake käytetään sellun ja lastulevyn raaka-aineena. Sellutehtaan tuotantoprosessista saadaan puolestaan sivutuotteena sähköä ja lämpöä sekä enenevissä määrin lannoitevalmisteita. Myös uusiomateriaalien soveltuvuutta maarakentamiseen tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti.
Tehokkuudesta hyötyvät kaikki
Metsäteollisuus on panostanut pitkäjänteisesti ympäristönsuojeluun. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana päästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Esimerkiksi, kun sivuvirrat hyödynnetään tehokkaasti, kaatopaikkajätteitä syntyy 94 prosenttia vähemmän kuin 1990-luvun alussa.
Jotta päästöjä syntyisi mahdollisimman vähän, tuotantoprosessi on hallittava hyvin. Sellu- ja paperiteollisuudessa pyritään käyttämään puuta, kemikaaleja, pigmenttejä, täyteaineita ja vettä mahdollisimman säästeliäästi. Viime vuosikymmeninä on voitu vähentää merkittävästi esimerkiksi veden käyttöä tuotettua paperitonnia kohti.
Tuotteet hyödynnetään myös käytön jälkeen
Metsäteollisuuden tuotteet eivät käytön jälkeenkään ole jätettä. Paperituotteet kierrätetään tai poltetaan. Keräyspaperi on metsäteollisuudelle elintärkeä raaka-aine, joka tulisi ensisijaisesti käyttää tuotannossa raaka-aineena. Jos keräyskuitua ei voida enää kierrättää, hyödynnetään se energiana. Myös puuperäinen rakennusjäte voidaan hyödyntää energiana, jos purettavat rakenteet eivät ole uudelleen käytettävissä materiaalina.
Kilpailukykyinen teollisuus pystyy investoimaan tehokkuuden parantamiseen
On tärkeää, että resurssitehokkuutta koskeva politiikka perustuu paikallisiin lähtökohtiin. Tarvetta sitoville EU-tason tavoitteille tai resurssien verottamiselle ei ole. Esimerkiksi luonnonvaraverot eivät ota huomioon materiaalien käytön tehokkuutta, vaan rankaisevat automaattisesti niitä toimialoja, joissa resursseja käytetään paljon.
Suomen metsäteollisuuden näkemyksen mukaan resurssitehokkuuspolitiikan tulee perustua:
- talouskasvun turvaamiseen, joka mahdollistaa investoinnit resurssitehokkuuteen
- biotaloustuotteiden suosimiseen, jotta kulutus ohjautuu kohti uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa tuotantoa
- biopohjaisten ratkaisujen tunnistamiseen kiertotalouden ja resurssitehokkuuden edistämisessä
- raaka-aineiden saannin turvaamiseen kilpailukykyiseen hintaan
- tavoitteiden asettamiseen kansallisesti, jolloin myös toimenpiteet ja mittaaminen on toteutettava kansallisesti
Jatkuvaan parantamiseen on sitouduttu
Vuonna 2018 julkaistut metsäteollisuuden vastuullisuussitoumukset ovat alan julkilausuma jatkuvan parantamisen puolesta. Metsäteollisuuden ympäristövaikutusten hallinta sekä resurssitehokkuus ovat yksi sitoumusten painopisteistä.
Loppuvuodesta 2020 julkaistun metsäteollisuuden vastuullisuussitoumusten väliraportin ”Vastuullisia valintoja kohti vuotta 2025” mukaan ala on jo saavuttanut tai saavuttamassa yli puolet 16 sitoumuksen tavoitteista ja myös jäljellä olevien tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Metsäteollisuus kehittää toimintaansa jatkuvasti, ja vastuullisuussitoumukset toimivat tässä työssä yhtenä työvälineenä. Metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuussitoumuksiin voi tutustua ladattavista materiaaleista.
