Metsäteollisuus on onnistunut erinomaisesti niin jätteen synnyn ehkäisyssä kuin monipuolisessa sivuvirtojen jalostustyössä. Massa- ja paperiteollisuuden kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on vähentynyt puoleen viimeisen viiden vuoden aikana, ja samaan aikaan jätteiden ja sivutuotteiden monipuolinen käyttö erilaisissa maa- ja viherrakentamissovelluksissa sekä lannoitekäytössä on kasvanut.
Metsäteollisuusyritykset sopivat vuonna 2012 ympäristö- ja vastuullisuussitoumuksista, joiden myötä ala sitoutui omaehtoisesti kehittämään toimintaansa eri osa-alueilla vuoteen 2020 mennessä. Yhtenä tavoitteena on vähentää alan kaatopaikkajätteiden määrää 30 prosenttia vuoden 2011 tasosta. Tuo tavoite on saavutettu jo reippaasti ja metsäteollisuus elää kiertotalouden aikaa.
Vuonna 2016 massa- ja paperiteollisuuden jätteistä ja sivutuotteista hyödynnettiin noin 95 prosenttia materiaalina tai uusiutuvan energian tuotannossa. Maarakentamisessa hyödynnetään erityisesti tuhkia ja kuitusavea. Viherrakentamisessa käytetään hiekkapitoista kuorta katemateriaalina ja kasvualustoissa sekä kompostoituja lietteitä mullan raaka-aineena. Lannoitekäyttöön ohjataan tuhkia, lietteitä sekä sellutehtaiden sivutuotekalkkeja.
Yksi alan eniten hyödynnetyistä sivuvirroista on tuhka, jonka monipuolinen hyödyntäminen on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Viime vuonna massa- ja paperiteollisuuden tuhkista yli puolet käytettiin maarakentamiseen, noin viidesosa metsä- ja peltolannoituksessa ja vain noin 5 prosenttia päätyi kaatopaikalle. Tuhkien maarakennuskäytössä on kuitenkin edelleen käyttöpotentiaalia hyödyntämättä. Pääasiallisesti maarakennuskohteet ovat olleet metsäteollisuuden omia rakennuskohteita ja potentiaalia nähdään olevan etenkin julkisen rakentamisen puolella.
Erityisesti lietteiden ja sivutuotekalkkien jalostamisen lannoitekäyttöön odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Sivutuotteiden lannoitekäytön lisääntyminen vaatii kuitenkin entistä enemmän yhteistyötä yli toimialarajojen. Tehtaiden ympärille muodostuvat teollisuuden symbioosit tarjoavat kaivatun kasvualustan tekniselle kehitykselle ja innovaatioille.
Lainsäädäntö vaikuttaa siihen, kuinka tehokkaasti sivuvirtoja voidaan hyödyntää. Meillä on hyvä kansallinen lannoiteasetus, jonka ansiosta metsäteollisuus on voinut kehittää sivuvirtojensa jatkokäyttöä lannoitevalmisteina yhteistyökumppaneiden kanssa. Asetus antaa hyvä pohjan tehtaiden sivuvirtojen laadunhallintaan ja on auttanut kehittämään niiden toimintakulttuuria. Kehitys lisää tietoisuutta, muuttaa asenteita ja ennen kaikkea avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Myös EU-lannoitelainsäädännössä tulisi paremmin huomioida jäsenmaiden kansallinen lainsäädäntö ja sen puitteissa hyväksi havaitut käytännöt, jotta hyvä kehitys ei katkea.
Teksti on julkaistu Kalevassa 22.7.
