Metsäteollisuus ry:n tuoreen jäsenkyselyn mukaan metsäteollisuuden toimipaikoista 59 % on kokenut haasteita rekrytoinneissa viimeisen vuoden aikana. Tämä on ilmennyt pätevien työnhakijoiden puutteena ja johtanut työnhakuajan pidentämiseen, hakukriteereiden muokkaamiseen ja jopa työtehtävän täyttämättä jättämiseen. Täyttämättä jääneet tehtävät ovat kyselyn mukaan toistaiseksi olleet pääasiassa yksittäistapauksia.
Rekrytointihaasteet kohdistuvat osaamisen ja toimintojen osalta pääasiassa kunnossapitoon (47 %) ja tuotantoon (41 %). Erityisen vaikeasti täytettäviksi on koettu sähkö- ja automaatio-osaamista vaativat tehtävät. Kyse on osaajista, joista kilpaillaan muidenkin teollisuudenalojen yritysten kanssa.
Viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 71 % toimipaikoista on kohdannut rekrytointihaasteita. Luku on siis hieman laskenut, todennäköisesti yleisen suhdanne- ja työmarkkinatilanteen vaikutuksesta. Ajankohtaista rekrytointia onkin kuvattu niin, että hakemuksia avoimiin työtehtäviin on tullut hyvin, mutta hakijoiden taso on ollut aiempia vuosia kirjavampi.
Toimipaikat arvioivat seuraavan viiden vuoden aikana osaajatarpeen kohdistuvan erityisesti ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin 54 %, mutta myös ammattikorkeakoulutetuille ja yliopistokoulutetuille 23 % on kysyntää. Lähitulevaisuudessa yritysten työvoiman koulutustarve vaikuttaa painottuvan ammatillisesti koulutettuihin. Metsäteollisuusyrityksissä yli puolella henkilöstöstä on nykyisinkin ammatillinen koulutus.
Toimipaikoista liki 90 % ilmoittaa tekevänsä oppilaitosyhteistyötä. Yhteistyötä tehdään kaikilla asteilla – myös peruskouluun suuntautuvan Mahdollisuuksien metsä -kampanjan ulkopuolella. Yleisimmin yhteistyötä tehdään ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Esimerkkejä yhteistyöstä ovat oppisopimukset, erilaiset tapahtumat ja kilpailut sekä opinnäytetyöt ja muut lopputyöt.
Työvoiman saatavuuteen voi jatkossa kohdistua paineita erityisesti ammatillisen koulutuksen resurssien vähenemisestä, joidenkin toimipaikkojen syrjäisestä sijainnista ja väestörakenteen kehityksestä. Tärkeäksi huomioksi vastauksissa nousi positiivisen työnantajamaineen ja yleisen mielikuvan ylläpitäminen alasta.
