Taloudellinen kasvu, uudet työpaikat ja investoinnit syntyvät alan yrittäjien ja yritysten toimenpitein, mutta hallinnon ja poliittisten päättäjien pitää luoda tälle kehitykselle edellytyksiä.

Suomessa, jos jossain, metsäala ja siihen liittyvä osaaminen ovat kansallisia vahvuuksia. Metsäala on keskeinen osa suomalaista biotaloutta, johon haetaan nyt monella taholla konkretiaa. Metsäteollisuuden investointisuunnitelmat ovat olleet viime aikojen valopilkkuja.

Metsäalassa yhdistyy uusiutuvan luonnonvaran kestävä käyttö, energia- ja resurssitehokkuus sekä kasvava palvelutuotanto, jotka ovat talouskasvun keskeisiä elementtejä. Jotta pärjäämme globaalissa kilpailussa, meidän tulee Suomessa hyödyntää ja vahvistaa edelleen omia vahvuuksiamme.

Maa- ja metsätalousministeriö on viimeisten vuosien aikana panostanut merkittävästi metsäalan kasvun edellytysten luontiin. Tarpeetonta sääntelyä on purettu ja luotu edellytyksiä tasapuoliselle kilpailulle alan toimijoiden kesken. Metsälakien uudistus lienee poikkeus kansallisessa lainsäädännössä juuri tässä mielessä. Yksityiskohtaista säätelyä on purettu ja vastuuta on siirretty alan toimijoille: metsänomistajille, yrittäjille ja teollisuudelle. Tavoitteena on, että luodaan tilaa uusille innovaatioille ja sitä kautta uutta kasvua. Tällä hetkellä näyttää siltä, että prosessi on toiminut. Metsäala on hyvässä vedossa, puumarkkinat ovat toimineet tasapainoisesti ja alan kannattavuus on parantunut.

Lakeja on uudistettu urakalla ja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Keskeistä on juuri yhteistyö ja yhteisten tavoitteiden hakeminen. Hyviä esimerkkejä tästä ovat metsälain ja metsänhoitoyhdistyslain kokonaisuudistukset. Ne ovat todella merkittäviä muutosajureita alalla ja jo nyt voidaan sanoa, että molempien ansiosta ala uudistuu monin tavoin.

Myös juuri yhdessä kasattu kansallinen Metsästrategia 2025 on hyvä suunnitelma viedä sovittuja asioita eteenpäin ja luoda kasvulle edellytyksiä.

Kansallisten toimien lisäksi elintärkeää on EU-tason päätöksenteko. EU-arkea on, että useat politiikan osa-alueet vaikuttavat suoraan metsien käyttöön. Erityisesti globaali ilmasto- ja energiapolitiikka ovat keskeisessä asemassa EU:ssa. Suomen pitää tuoda esille, että kestävästi hoidetut talousmetsät tuottavat monipuolisesti hyötyjä, joista tärkeä on puuntuotanto.

Uusiutuvan energian lisäämisen ohella myös biopohjaisia tuotteita pitäisi konkreettisesti edistää. EU:n biotalousstrategiassa linjataan, että uusiutumattomia tuotteita olisi pyrittävä osittain korvaamaan kestävämmillä biopohjaisilla tuotteilla. Meidän yhteinen tehtävämme on varmistaa, että tämä ei jää vain julistukseksi.