Portugalin Portossa järjestettiin toukokuussa kahdeksas kansainvälinen maastopalokonferenssi, johon myös Metsäteollisuus ry osallistui. Konferenssin puheenvuoroissa nousivat esiin teemat ilmastonmuutoksen vaikutuksesta paloihin ja paloherkkyyteen, ennakkovaroitusjärjestelmien kehittämisen tarve sekä globaalin, alueellisen ja paikallisen yhteistyön tärkeä merkitys taistelussa paloja vastaan. Kuuma ja vähäsateinen alkukesä sekä suurpalot Kanadassa ja Venäjällä ovat nostaneet jälleen esiin metsäpalot ja niiden ennaltaehkäisyn ajankohtaisuuden meillä ja muualla.

‍

‍

Suomessa metsäpalot aiheutuvat pitkälti ihmisen toiminnasta, esimerkiksi huolimattomasta avotulen käsittelystä sekä työ- että hakkuukoneiden aiheuttamasta kipinöinnistä. Sään ja ilmaston lisäksi metsien palo-ominaisuudet vaikuttavat palon syttymiseen, voimakkuuteen ja leviämiseen. Pitkän aikavälin palotilastojen mukaan metsäpaloissa palanut pinta-ala on Suomessa pienentynyt viime vuosisadan alkuvuosien 10 000—15 000 hehtaarin vuosikeskiarvosta nykyiseen 500—600 hehtaariin. Viimeisten 25 vuoden aikana vuosittain palanut alue ja metsäpalojen määrä ovat pysyneet vakaina lukuun ottamatta vuosia 2020 ja 2021, jolloin Muhoksella ja Kalajoella koettiin poikkeuksellisen laajoja paloja.

‍

‍

Metsäpalojen vähenemiseen ovat Suomessa vaikuttaneet etenkin metsien käsittely, hyvä metsänhoito sekä metsätieverkosto, joka mahdollistaa metsäteollisuuden puuraaka-aineen hankinnan ja alueen muun käytön lisäksi palohenkilöstön ja -kaluston pääsyn syrjäisiin paikkoihin. Valtakunnallinen varoitusjärjestelmä, metsäpalojen torjuntalennot, sopimuspalokuntajärjestelmä, suojelu- ja pelastusviranomaisten yhteistyö sekä kansalaisten valveutuneisuus ovat myötävaikuttaneet kansainvälisestikin vertaillen erinomaiseen tilanteeseen Suomessa.

‍

Tehokas metsäpalojen ennaltaehkäisy edellyttää käytettävissä olevien keinojen kehittämistä, jota Suomessa tehdään aktiivisesti.

‍

‍

Tehokas metsäpalojen ennaltaehkäisy edellyttää kuitenkin käytettävissä olevien keinojen kehittämistä, jota Suomessa tehdään aktiivisesti. Metsäpalot ovat kasvava haaste, joka vaatii monitieteistä tutkimusta ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Esimerkkinä käytännön yhteistyöstä EU-tasolla käy suomalaisen palohenkilöstön tarjoama osaaminen metsäpalojen sammutuksessa Välimeren alueella. Kotimaisten metsäkonevalmistajien palonsammutuslaitteistoja on jonkin verran myyty Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Etelä-Amerikkaan.  Metsäteollisuus on ollut mukana rahoittamassa alan toimijoille suunnattua opasta ja järjestänyt yhdessä sidosryhmien kanssa koulutuksia metsäpaloriskin ennakoimiseksi ja vähentämiseksi. Perinteisten keinojen lisäksi nykyteknologia ja digitalisaatio avaavat uusia ja kustannustehokkaita tapoja yhteistyöhön.

‍

Metsäteollisuus on ollut mukana rahoittamassa alan toimijoille suunnattua opasta ja järjestänyt yhdessä sidosryhmien kanssa koulutuksia metsäpaloriskin ennakoimiseksi ja vähentämiseksi.

‍

Metsäpaloriski todennäköisesti kasvaa tulevina vuosikymmeninä lähinnä sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen vuoksi. Pohjoisilla leveysasteilla ilmasto muuttuu nopeammin kuin muualla, mikä edistää sopivia olosuhteita suurpaloille. Myös meidän on siksi varauduttava metsäpaloriskien kasvuun niiden vaatimalla vakavuudella.

‍

‍