Metsäteollisuutta on haukuttu auringonlaskun alaksi. Rakennemuutoksen aikana julkisuuden välittämät mielikuvat metsäteollisuudesta eivät ole innostaneet nuoria hakemaan alan koulutukseen tai töihin. Nyt kuitenkin aurinko on nousemassa. Viimeaikaiset investointisuunnitelmat lisäisivät suomalaisen puun käyttöä huomattavasti. Lisäys voi olla jopa 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Merkittävä osa uusien investointien tuomista uusista työpaikoista syntyy puuraaka-aineen hankintaketjuun, eli puun korjuuseen ja kuljetukseen. Jo nyt meillä on pulaa ammattitaitoisista metsäkoneiden ja puutavara-autojen kuljettajista. Kuljettajatarve kasvaa nopeasti, kun uudet investoinnit etenevät lähivuosina.
Tällä hetkellä valmistuu noin 400 uutta kuljettajaa vuosittain, mikä ei riitä työelämän tarpeisiin. Tutkimuksen mukaan osaavan työvoiman puute on yksi merkittävistä esteistä puunkorjuu- ja puunkuljetusyritysten kannattavalle kasvulle (Soirinsuo 2012). Metsätehon laskelmien mukaan ilmoitettujen investointien toteutuminen, ennustettu puun energiakäytön kasvu ja työvoiman eläköityminen nostavat uuden työvoiman tarpeen lähivuosina noin 1300 henkeen vuodessa. Uusia metsäkoneenkuljettajia tarvitaan 800 ja puutavara-autonkuljettajia 500. Alan koulutusohjelmiin tarvittaisiin pikaisesti lisää uusia opiskelijoita.
Toisen asteen koulutuksessa on käynnissä koulutuksen rakenteellinen uudistaminen. Tässä yhteydessä metsäalan kuljettajakoulutusta on uudistettava pikaisesti. Kuljettajakoulutus on kallista erikoiskoulutusta, jonka resurssit on pystyttävä turvaamaan. Kuljettajia tarvitaan koko maassa. Suurin tarve on alueilla, joilla puunkäyttö kasvaa. Etelä-Suomessa ei tällä hetkellä ole riittävästi aloituspaikkoja eikä vakiintunutta koulutusta, vaikka alueella ovat suurimmat nuoret ikäluokat.
Puolustusvoimat kouluttavat tuhansia kuljettajia varusmiespalveluksen aikana. Tästä joukosta löytyisi potentiaalia jatkokoulutukseen puutavara-autonkuljettajiksi. Lisäksi uutta työvoimaa tarvitaan nopeasti aikuiskoulutuksen kautta.
Jotta siirtyminen työelämään olisi nuorelle jouhevaa, tarvitaan työharjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja. Metsäalan kuljetusyrittäjät ovat ilmaisseet kiinnostuksensa kouluttaa uusia kuljettajia 2+1 mallilla, jossa kaksi ensimmäistä vuotta opiskellaan oppilaitoksessa ja kolmas vuosi oppisopimuksessa työelämässä. Työharjoittelu- tai oppisopimusvaiheeseen tarvitaan yrittäjälle tukitoimia nuorten työllistämiseksi. Yrittäjien tulisi saada korotettua koulutuskorvausta ansionmenetysten kompensoimiseksi, sillä puunkorjuu on erikoisosaamista vaativaa työtä, jossa aloitteleva kuski ei heti pysty vaadittavaan työtahtiin ja tuottavuuteen.
Metsäalalla on nuorille hyvä viesti kerrottavana. Hyviä työpaikkoja huipputeknologiaa hyödyntäen on tarjolla ympäri Suomen.
