Suomalaiset työmarkkinat ovat THL:n mukaan EU-vertailussakin sukupuolittuneet, eikä metsäala ole poikkeus. Itse asiassa jo koulutusvalinnoissa on nähtävissä vahvaa jakoa ”miesten ja naisten aloihin”. Onko sillä väliä ja voiko asialle tehdä jotain?
Noin 20 % metsäteollisuuden jäsenyritysten henkilöstöstä on naisia. Osuus toimihenkilötehtävissä on 35 %, ja lukumäärällisesti suuremmassa työntekijöiden joukossa naisia on 13 %. Metsätalouden tehtävissä osuudet ovat pieniä, ja esimerkiksi metsäkoneenkuljettajista vain noin prosentti on naisia. Tilastokeskuksen mukaan koko metsäsektorin työllisistä 20 % on naisia.
Sukupuolittuneisuus näkyy jo koulutuksessa. Henkilöstöstä noin 12 % on valmistunut tekniikan ja 18 % maa- ja metsätalousaloilta, eli toimialasidonnaisilta aloilta. Ollaan ongelman ytimessä: hakijoita ei välttämättä ole, koska alalle ei olla kouluttauduttu.
Tekniikan aloilta kaikilta koulutusasteilta valmistuneista neljä viidestä on miehiä. Vuonna 2024 ammatillisessa koulutuksessa tekniikan tutkintoa opiskelevista yhtä suuri osuus oli miehiä. Toisaalta hakijatilastoissa ero on kaventunut tekniikan alojen ja metsäalan korkea-asteen opinnoissa lähelle tasaisempaa jakaumaa.
Tilannetta voi tarkastella lukumäärällisen ja laadullisen näkökulman kautta. Tiedämme ikäluokkien pienentyvän ja kilpailun työvoimasta todennäköisesti käyvän yhä haastavammaksi. Siksi olisi tärkeää, että ala olisi houkutteleva koko ikäluokalle. Uudistumisen ja kilpailukyvyn näkökulmasta voisi olla hyvä, että työyhteisöt eivät olisi kaikukammioita. Ainakin McKinseyn tekemä analyysi viittaa monimuotoisten työyhteisöjen menestymiseen.
Johtaisivatko erilaiset toimet siihen, että mielikuvat tekniikan aloista ja metsäalasta eivät olisi niin miehisiä?
Metsäteollisuudessa on jo puututtu esimerkiksi selittämättömiin palkkaeroihin. Lisäksi on kehitetty erilaisia naisohjelmia ja anonyymin rekrytoinnin on havaittu nostavan naisten osuutta rekrytoinneissa. Johtaisivatko erilaiset toimet siihen, että mielikuvat tekniikan aloista ja metsäalasta eivät olisi niin miehisiä? Kenties se helpottaisi myös yleistä jakoa mielipiteissä, kun erityisesti nuoret naiset suhtautuvat nuoria miehiä kriittisemmin metsäalaan.
Metsäpäivillä Lotta Backlund toi näkökulmia asiaan salin täyteen vetäneessä tilaisuudessa, jonka Metsäteollisuus ry järjesti. Hänen havaintojensa mukaan alan kuvasto on yhä miesvoittoista. Hän nosti myös esiin innostavalla tavalla näkökulmia yritysten uudistumis- ja kilpailukyvyn puolesta alan ulkopuolisen silmin. Lisäksi Backlund herätteli kaikkien toimijoiden tahtoa muutoksen puolesta.
Sukupuolittuneisuuden vähentämiseksi voi siis tehdä toimia ja niitä kannattaakin tehdä. Motivaatiota löytyi Metsäpäivillä vajaan sadan hengen yleisöstä, kun Backlund kysyi mukaan muutokseen. Seuraavaksi hahmottelemme, millainen alan yhteinen tiekartta henkilöstön monimuotoisuudesta voisi olla. Nyt on muutoksen aika, oletko mukana?
