Luonnonsuojelulaki-esitykseen tehdyt muutokset ovat perusteltuja
Luonnonsuojelulain uudistus on ollut viime viikkoina paljon esillä. Kyseessä on merkittävä lakikokonaisuus, ja on hyvä, että lain sisältöä harkitaan tarkasti. Metsäteollisuus ry on tyytyväinen eduskunnan ympäristövaliokunnan luonnonsuojelulakiesitykseen tekemiin muutoksiin. Pois jätetyt pykälät olisivat olleet käytännön soveltamisen ja vaikutustensa suhteen epäselviä.
Kolme vuotta kestänyt luonnonsuojelulain uudistus on tulossa päätökseen. Viime metreillä eduskunnan ympäristövaliokunta esitti alkuperäiseen lakiesitykseen muutoksia, joista on herännyt paljon keskustelua ja kritiikkiä. Mistään uusista huomioista ei kuitenkaan ole kyse. Esimerkiksi Metsäteollisuus ry on koko valmisteluprosessin ajan - aluksi työryhmän jäsenenä ja myöhemmin eduskuntakuulemisissa - nostanut esille kyseisten pykälien epäselvyyttä ja vaikutusten ennakoimattomuutta.
Metsäteollisuus ry ei myöskään tunnista väitettä luonnonsuojelulain vesittymisestä. Päinvastoin tuleva luonnonsuojelulaki tulee olemaan monin tavoin nykyistä lakia vaikuttavampi. Esimerkiksi suojeltuja luontotyyppejä on aiempaa enemmän ja osaa luontotyypeistä turvataan suoraan lain nojalla. Vapaaehtoisuuteen perustuvat, monimuotoisuuden tilaa monipuolisesti parantavat METSO- ja Helmi-ohjelmat saavat niin ikään lakiperustan. Myös ekologinen kompensaatio saa tuekseen luvun luonnonsuojelulaista. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä laaja-alaisen lain uudistuksista.
Luontotyyppisuojelun vaikutukset olisivat olleet ennakoimattomia
Ympäristövaliokunta päätyi muuttamaan luonnonsuojelulakiesitystä jättämällä pois uhanalaisten luontotyyppien listauksen (64 §) sekä niiden huomioonottamisen muiden lakien mukaisissa menettelyissä (65 §). Tämä on hyvä asia ja selkeyttää huomattavasti lakikokonaisuutta. Metsäteollisuus ry:kin esitti läpi koko valmisteluprosessin, että esimerkiksi luvituksessa ja kaavoituksessa huomioon otettavista seikoista tulisi säätää riittävällä tarkkuudella suoraan kyseisiä toimintoja ohjaavissa laeissa.
Hallituksen esityksessä ollut rakennelma, joka perustui luonnonsuojelulain viittaussäännökseen ja luontotyyppien listaukseen myöhemmin valmisteltavassa asetuksessa, oli monimutkainen ja todellisilta vaikutuksiltaan ennakoimaton. Epäselvät säännökset olisivat todennäköisesti johtaneet eri yhteyksissä ja eri alueilla toisistaan eroaviin tulkintoihin. Metsäteollisuus ry näki merkittävänä uhkana, että uusiutuvien luonnonvarojen, kuten metsien käyttöä olisi voitu pyrkiä rajoittamaan epäselviä säännöksiä hyödyntämällä.
Ristiriitaista on sekin, että vaikka uusien luontotyyppipykälien on sanottu olevan luonteeltaan informatiivisia, on ne silti ilmeisesti koettu niin vaikuttaviksi, ettei niitä olisi missään nimessä saanut poistaa. Tämä siitäkin huolimatta, että monet tahot ovat nostaneet esille huoliaan pykälien soveltamisesta ja vaikutuksista esimerkiksi luvitukseen ja kaavoitukseen.
On myös huomattava, että luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin on tarkoitus kuvata muutoksia luontotyyppien tilassa. Se ei kerro suoraan esimerkiksi luontotyypin suojelutarpeesta. Luontotyyppien ominaisuudet eivät myöskään pysy stabiileina, vaan esimerkiksi puusto ja puulajisuhteet muuttuvat ajan myötä ilman ihmisvaikutustakin. Siksi monet luontotyypit tarvitsevat suojelun sijaan aktiivista hoitoa säilyäkseen. Kattavan paikkatiedon puuttuessa myös luontotyyppien tunnistaminen on hankalaa. Erityisosaamista tarvitaankin sekä luontotyyppien tunnistamiseen että sopivien toimenpiteiden määrittämiseen. Myös tämä olisi tehnyt laaja-alaisesta luontotyyppien huomioimisesta erityisen haastavaa.
Vesilain muutokset olisivat aiheuttaneet epäselvyyksiä
Osana luonnonsuojelulain uudistusta myös vesilakiin esitettiin muutoksia, jotka olisivat laajentaneet vesilain luontotyyppisuojelun kalkkilampiin, lähteikköihin ja puroihin. On syytä huomata, että vesilaissa suojeluun ei liity viranomaisen rajauspäätöstä eikä korvausmenettelyä. Tämän vuoksi vesilain suojeltavien kohteiden olisi perusteltua olla pienialaisia sekä helposti tunnistettavia ja rajattavia. Lakiin esitetyt luontotyypit eivät olisi täyttäneet näitä vaatimuksia. Epäselväksi jäi myös se, olisiko suojelulla ollut jonkinlaisia vaikutuksia ympäröivään maankäyttöön. Metsäteollisuus ry pitääkin hyvänä asiana, että ympäristövaliokunta päätyi esittämään vesilain muutoksista luopumista.
Tunnistamis- ja rajaamishaasteidensa takia vesilakia toimivampi menettely lähteikköjen ja kalkkilampien turvaamiseen olisi luonnonsuojelulain rajausmenettely, jossa viranomainen valitsee ja rajaa edustavimmat kohteet suojeluun ja maanomistaja saa suojelusta korvauksen. Purojen luonnontilaisuutta turvataan puolestaan jo vesilain lupasääntelyllä. Voimassa olevan vesilain perusteluista käy ilmi, että valittu purojen luonnontilaisuuden turvaamiskeino on ollut aikoinaan harkittu. Perusteet muutostarpeelle sekä muutoksen vaikutukset ovatkin jääneet valmistelun eri vaiheissa selkiytymättä.
Metsäteollisuus edistää luonnon monimuotoisuuden turvaamista
Hyvinvoiva metsäluonto on metsäteollisuuden raaka-ainehankinnan perusta, ja metsäteollisuus on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Metsäteollisuudelle on tärkeää, että luonnon monimuotoisuutta turvataan kustannustehokkain ja järkevästi kohdennetuin toimin. Metsien monimuotoisuutta turvaava METSO-ohjelma sekä kuluvalla vaalikaudella sen hyvät käytännöt muihin elinympäristöihin laajentanut Helmi-ohjelma ovat esimerkkejä laajasti hyväksytyistä ja vaikuttavista monimuotoisuuden turvaamiskeinoista.
Luonnon monimuotoisuuden edistäminen on pitkäjänteistä työtä, jonka vaikutukset näkyvät usein viiveellä. Metsäteollisuus käynnisti juuri yhdessä Sahateollisuus ry:n kanssa tutkimushankkeen, jossa selvitetään metsäsektorin monimuotoisuustyön vaikutuksia ja kehitystä lyhyellä sekä pitkällä aikajänteellä. Tutkimuksesta saatuja tietoja hyödynnetään toimialan ensi kesänä valmistuvassa monimuotoisuustiekartassa.
-21.JPG)
