Elinkeinoelämä toivoo uudistuvalta liikenteen vero- ja maksujärjestelmältä ennakoitavuutta, päästöjen vähentämistä ja teknologianeutraaliutta. Lisäksi sen tulee huomioida vaikutukset kuljetuskustannuksiin, yritysten kilpailukykyyn sekä kansalaisten liikkumiskustannuksiin ja -mahdollisuuksiin. Liikenneverkon rahoituksella on varmistettava perusväylänpidon ja liikenneverkon kehittämisen tarpeet. Yhteisen vetoomuksen allekirjoittaneet 19 elinkeinoelämän järjestöä toivovat avointa vuorovaikutusta uudistuksen valmistelussa.

‍

Petteri Orpon hallitusohjelmassa linjataan liikenteen rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistuksen käynnistämisestä, jonka liikenne- ja viestintäministeriö ja valtiovarainministeriö toteuttavat yhteistyössä. Julkisuuteen on kerrottu, että uudistusta asetetaan valmistelemaan liikenne- ja viestintäministeriön ja valtiovarainministeriön edustajista koostuva virkamiestyöryhmä.

‍

Liikenteen rahoituksen ja verotuksen uudistamisen käynnistäminen on tärkeää, sillä liikenteen veropohja on kaventumassa liikenteen käyttövoimamurroksen ja puhtaan siirtymän edetessä. Liikenteen verotus nojaa toisaalta polttoaineiden valmisteveroihin ja toisaalta autojen hankinnasta kerättävään autoveroon ja autojen käytöstä kerättäviin ajoneuvoveroihin. Liikenteestä kerätään lisäksi merkittävä summa veroja arvonlisäveroina ja vakuutusmaksuveroina.

‍

Vaikka liikenteestä kerättyä verokertymää ei korvamerkitä liikenneväylien kehittämiseen ja ylläpitoon, verotuksen tavoitteena on kerätä verovaroja julkiseen talouteen ja siten myös liikenneinfran kehittämiseen ja ylläpitoon.

‍

Liikenteen verotuksella on fiskaalisia, ympäristöllisiä, elinkeinopoliittisia ja liikennepoliittisia tavoitteita. Elinkeinoelämän näkökulmasta liikenteen verotuksella on tärkeä kustannuskilpailukykyyn sekä liikkumismahdollisuuksiin ja saavutettavuuteen liittyvä ulottuvuus. Koska liikenne on johdettua kysyntää, liikenteen hinnoittelun muutokset vaikuttavat taloudelliseen ja yleiseen toimeliaisuuteen. Tavaraliikenteen verotus vaikuttaa suoraan yritysten logistiikkakustannuksiin ja siten yritysten kilpailukykyyn, sijoittumispäätöksiin ja toimitusketjuihin. Henkilöliikenteen kustannuksilla on laajat yhteiskuntataloudelliset ja hyvinvointivaikutukset, sillä liikenteen hinnoittelu ja liikkumismahdollisuudet vaikuttavat muun muassa työssäkäyntiin, asiointimahdollisuuksiin ja vapaa-ajan viettoon. Henkilöautoliikenteellä on tärkeä yhteys kotimaan matkailuun, sillä suuri osa kotimaan vapaa-ajan matkoista tehdään henkilöautolla.

‍

Haluamme nostaa esille seuraavat elinkeinoelämän kannalta tärkeät liikenteen verotuksen uudistamisessa huomioon otettavat tavoitteet:

‍

‍

Ennakoitava, päästöjä vähentävä ja teknologianeutraali verotus

‍

Elinkeinoelämän näkökulmasta tulevaisuuden vero- ja maksujärjestelmän tulisi olla ennakoitava ja mahdollisimman teknologianeutraali, jotta liikenteen päästövähennykset olisi mahdollista aikaansaada kustannustehokkain ja kilpailukykyä parantavin toimenpitein. Verotuksen tulee suosia vähäpäästöisiä ratkaisuja teknologianeutraalisti siten, että verotus tunnistaa myös hiilineutraalien synteettisten ja uusiutuvien polttoaineiden edut.

‍

‍

Elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kansalaisten liikkumismahdollisuuksia ja hyvinvointia edistävä verorakenne

‍

Tulevaisuuden verorakennetta suunniteltaessa tulee fiskaalisten tavoitteiden lisäksi ottaa huomioon verotuksen vaikutukset kuljetuskustannuksiin, elinkeinoelämän kilpailukykyyn sekä kansalaisten liikkumiskustannuksiin ja -mahdollisuuksiin. Vaikutusten arvioinnissa on tärkeää tunnistaa verorakenteen dynaamiset kansantaloudelliset vaikutukset. Verotuksen kehittämisvaihtoehtoja tulisi selvittää laajasti ja eri vaihtoehdoista tulisi laatia kattava toimialakohtainen vaikutusten arviointi. Verotuksen uudistamisessa on otettava huomioon myös valmisteilla oleva polttoainejakelun päästökauppa – liikenteen päästöjä ei pidä hinnoitella kaksinkertaisesti.

‍

‍

Liikenteen verotuksen taso on Suomessa korkea

‍

Liikennesektorilta on viime vuosikymmeninä kerätty erillisveroina vuosittain 4–5 miljardia euroa. Liikenteen verotus on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna kireää. Esimerkiksi Ruotsi verottaa liikennettä kansantuloon nähden 40 prosenttia vähemmän kuin Suomi. Ymmärrämme julkisen talouden haasteet, mutta toisaalta liikenteen korkea verotaso heikentää elinkeinoelämän kilpailukykyä, tekee kotimaassa liikkumisen kalliiksi ja vähentää taloudellista toimeliaisuutta.

‍

‍

Liikenteen käyttövoimamurrosta ja ajoneuvokannan uudistamista edistävä verotus

‍

Verorakenteen uudistuksessa tulee varmistaa käyttövoimamurroksen eteneminen ja vahvistaa liikenteen sähköistymisen sekä biometaanin, uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden ja vedyn liikennekäytön kannusteita. Liikenteen käyttövoimamurros on vasta alkumetreillä. Autokannasta tällä hetkellä hieman alle 4 prosenttia kulkee vaihtoehtoisella käyttövoimalla. Veropohjan tähän mennessä tapahtunut sulaminen on peräisin ensisijaisesti ajoneuvojen energiatehokkuuden paranemisesta, uusiutuvien polttoaineiden yleistymisestä ja ensirekisteröityjen autojen määrän vähenemisestä. Esimerkiksi Norjassa valmistellaan parhaillaan siirtymää sähköisen liikenteen verotukseen, kun noin neljännes autokannassa olevista autoista on sähkökäyttöisiä. Suomi on 7–8 vuotta jäljessä Norjan sähköistymiskehityksestä.

‍

‍

Liikenneverkon rahoituksen varmistaminen

‍

Liikenneverkon kehittäminen ja korjausvelan lyhentäminen edellyttää pitkän aikavälin suunnitelmaa, jossa verkon ylläpitoon ja kehittämiseen sitoudutaan useamman hallituskauden yli ulottuvilla jaksoilla. Liikenneverkon rahoituksen tulee varmistaa perusväylänpidon ja liikenneverkon kehittämisen tarpeet.

‍

Liikenteen rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistamista kannattaa suunnitella yhdessä. Myös elinkeinojärjestöjen laaja asiantuntemus on perusteltua ottaa käyttöön liikenteen verotuksen ja rahoituksen uudistamisessa. Laaja vuoropuhelu elinkeinoelämän kanssa liikenteen veromuutosten ja tulevan rahoituksen valmistelussa on tärkeää. Teknologian nopea ja jatkuva kehitys kannattaa ottaa huomioon tulevaisuuden verotusjärjestelmää luotaessa.

‍

‍

Helsingissä 19.4.2024

‍

Autoalan Keskusliitto, toimitusjohtaja Tero Lausala
Autotuojat ja -teollisuus ry, toimitusjohtaja Tero Kallio
Elinkeinoelämän Keskusliitto ry, johtava asiantuntija Tiina Haapasalo
ITS Finland ry, toiminnanjohtaja Marko Forsblom
Kaupan liitto, toimitusjohtaja Kari Luoto
Keskuskauppakamari, johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja
Linja-autoliitto ry, toimitusjohtaja Mika Mäkilä
Logistiikkayritysten Liitto ry, toimitusjohtaja Pekka Aaltonen
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, johtaja Markus Lassheikki ja kenttäpäällikkö Seppo Miettunen
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, lakimies Kai Massa
Metsäteollisuus ry, logistiikkapäällikkö Alina Koskela
Palvelualojen työnantajat Palta ry, liikenne- ja logistiikkajohtaja Petri Laitinen
Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, toimitusjohtaja Petri Laitinen
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, johtaja Petri Murto
Suomen Taksiliitto ry, laki- ja neuvontapalveluiden päällikkö Jenni Salonen
Suomen Yrittäjät, liikenne- ja kaupunkipolitiikan asiantuntija Sini Puntanen
Teknisen Kaupan Liitto, toimitusjohtaja Markku Uitto
Teknologiateollisuus ry, johtava asiantuntija Heikki Karsimus
Yhteinen Toimialaliitto ry, logistiikka-asiantuntija Jouni Lind