On taas se aika vuodesta, kun tuhannet suomalaiset tuskastelevat hikikarpalot otsalla aikapaineen kourissa ruutua tuijottaen. Ei, kyse ei ole jokaisen tietotyöläisen tuntemasta, ennen kesälomaa tai joulunpyhiä iskevästä yhtäkkisestä himosta saada maailma valmiiksi ja to do -lista tyhjäksi. Nyt puhutaan jostain paljon tärkeämmästä: toisen asteen yhteishausta. Yli 60 000 15–16-vuotiasta ysiluokkalaista tekee näiden muutaman viikon aikana valintoja, jotka ohjaavat merkittävästi heidän tulevaisuuttaan. Korkeakoulujen yhteishaku järjestetään puolestaan 10.–24.3.2026.
Metsäalalla tiedetään hyvin haasteet alan tunnettuudessa. Paljon on tehty ja tehdään parhaillaan, että uudet sukupolvet innostuisivat yhdestä Suomen tärkeimmistä vientialoista. Esimeriksi Metsien Suomi -kampanja näkyy ja kuuluu vuosittain perinteisissä medioissa ja sosiaalisen median kanavilla. Stereotypiat pitävät kuitenkin pintansa ja mielikuvat metsäteollisuudesta ovat edelleen havuntuoksuisia ja koneentäyteisiä. Metsäalalla ja metsäteollisuudessa olisi työpaikkoja monenlaisille tekijöille ja taitajille, mutta työtehtävät eivät ole monille tuttuja – niitä ei näe arjessa samalla tavalla kuin esimerkiksi kaupan alan töitä.
Vaikka maailma digitalisoituu vauhdilla, tarvitaan käytännön työn taitajia myös jatkossa.
Suurin osa metsäteollisuuden henkilöstöstä on suorittanut toisen asteen tutkinnon, yleensä ammattikoulun. Ammattikoulututkinnolla voikin päästä mielenkiintoisiin, hyväpalkkaisiin töihin, joita löytyy eri puolilta Suomea. Vaikka maailma digitalisoituu vauhdilla, tarvitaan käytännön työn taitajia myös jatkossa. Metsäteollisuudessa tarvitaan tulevaisuudessa lisää osaavia työntekijöitä, kun suuret ikäluokat alkavat eläköityä. Joillakin toimipisteillä työntekijöistä on suorastaan pula. Tehtailla ja sahoilla tarvitaan eniten prosessiteollisuuden, kone- ja tuotantotekniikan, sähkö- ja automaatioalan, laboratorioalan ja puuteollisuuden ammattilaisia.
Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin Nuorten tulevaisuusraportin perusteella suurin osa yläkoululaisista kokee paineita alavalinnasta. Nuorten mukaan paineita aiheuttaa varsinkin epätietoisuus omista toiveista sekä siitä, mihin omat kyvyt ja voimavarat riittävät (NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2025). Epätietoisuus ja -varmuus on ymmärrettävää. Valinta lukion ja ammattikoulun välillä voi olla monelle helppo, mutta entä pähkäily lukuisten eri ammatillisten perustutkintojen välillä? Etukäteen on vaikea tietää, mikä ala sopisi itselle parhaiten.
Vai onko sittenkään? Esimerkiksi metsäkoneenkuljettajilta vaaditaan hyvää silmä-käsikoordinaatiota: kykyä, jota pystyy harjoittelemaan vain tiettyyn pisteeseen, myös synnynnäistä taipumusta tarvitaan. Alan koulutukseen on pilotoitu soveltuvuuskoetta, jonka käytöstä on tullut positiivisia tuloksia: soveltuvuuskoetta käyttäneissä oppilaitoksissa hakijamäärät kasvoivat ja opintoihin päätyi alalle soveltuvampia opiskelijoita. Kokeesta on tehty myös testiversio opinto-ohjaajien hyödynnettäväksi. Näin yläkoululainen voi tutustua koulutuksen ja työn vaatimiin taitoihin jo ennen yhteishakua. Tällaisia tutustumismahdollisuuksia olisi hyvä saada käyttöön muillekin koulutusaloille.
Monien mahdollisuuksien metsään yläkoululaiset, lukiolaiset ja opot voivat tutustua myös Mahdollisuuksien metsä -koulukampanjan verkkosivujen kautta. Materiaalia voi hyödyntää opetuksen ja opinto-ohjauksen tukena ympäri vuoden.
