Näinä aikoina niukkuutta jaetaan kaikille. Siitä saavat osansa myös yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakoulujen toimintaedellytyksistä on kuitenkin pidettävä huolta eikä osaamisesta saa tinkiä. Vähemmällä on saatava aikaan enemmän. Tämä on toki helpommin sanottu kuin tehty, mutta mahdollisuuksiakin on.
Hallitusohjelma linjaa yhdeksi koulutuksen kärkihankkeeksi korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamisen innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta edellytetään hallitusohjelman mukaisia esityksiä rakenteellisesta kehittämisestä kuluvan kuun aikana. Rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Esimerkiksi ammattikorkeakoulut esittivät jo viime viikolla rake-selvityksensä opetus-ja kulttuuriministerille. Selvityksessä painotetaan, että korkeakoulujen on profiloiduttava ja etsittävä omat vahvuutensa. Ilman osaamisalueille keskittymistä koulutuksen laatu on todellisessa vaarassa. He ovat täysin oikeassa.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön edistäminen on resurssien järkevää käyttöä. Tavoitteena ei kuitenkaan tule olla erilaisten tutkintojen yhtenäistäminen: metsäteollisuus tarvitsee niin yliopistojen tarjoamaa (huippu)tutkimusta kuin ammattikorkeakoulupohjaista, työelämälähtöistä koulutusta. Yhteistyön lisäämisessä tulee keskittyä siihen, että eri oppilaitoksissa suoritettuja koulutuksen osia voi hyödyntää eri tutkinnoissa riippumatta siitä, missä opiskelu on suoritettu. Tämä karsii päällekkäisiä opintoja ja nopeuttaa valmistumista.
Keskittymällä omiin osaamisalueisiinsa korkeakoulut tuottavat laadukkaampaa koulutusta ja tutkimusta. Profiloitumisen lähtökohta ei kuitenkaan saa olla määrällinen eli määritelmä siitä, kuinka monta korkeakoulua Suomeen tarvitaan. Se tulee toteuttaa sisältölähtöisesti, kriteereinä laadukkaan opetuksen ja tutkimuksen lisäksi hyvä yhteistyö työelämän kanssa sekä kansainvälistyminen.
Biotalous on yksi Suomen tulevaisuuden kulmakiviä. Siksi on tärkeää, että profiloitumisessa kiinnitetään huomiota myös biotalouden ja metsäteollisuuden erityistarpeisiin. Metsäteollisuudelle tärkeitä osaamisalueita ovat mm. prosessien energia- ja materiaalitehokkuus, puubiomassan hyödyntäminen, älykkäiden tuotteiden tekeminen ja kehittäminen sekä biojalostamo- sekä puurakentamisen osaaminen. Liiketoimintaosaaminen ja kansainvälisen kaupan osaaminen sekä yleiset työelämätaidot ja oppimaan oppimisen taidot ovat myös tärkeitä Metsäteollisuus tarvitsee korkeakoulutettuja osaajia myös tulevaisuudessa ja alan tarvitsemaa korkeakoulutusta tulee olla tarjolla. Mitkä korkeakoulut ottavat teollisuuden osaamistarpeisiin vastaamisen profiilikseen vielä nykyistä selkeämmin?
Suomen talouden tila ja siitä aiheutuvat leikkaukset luovat kovia paineita korkeakoulutukselle. Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille tämä on kuitenkin uhkan lisäksi myös mahdollisuus parantaa yhteistyötä, työnjakoa ja kykyä vastata tehokkaammin työelämän ja kansainvälistymisen haasteisiin. Metsäteollisuus on halukas osallistumaan yhteistyöhön näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
