Suomessa metsätalous nojaa monipuoliseen valikoimaan erilaisia metsänkasvatusmenetelmiä, jotka valitaan metsän ominaisuuksien ja maanomistajan tavoitteiden mukaisesti. Vaihtoehtojen runsaus mahdollistaa kunnille niin taloudellisten hyötyjen, luonnon monimuotoisuuden kuin virkistysarvojen yhteensovittamisen. Kunnat ovat kiinnostuneita kehittämään metsiensä suunnittelua ja käyttöä entistä monipuolisemmin.

‍
Metsätalous koostuu nykyisin monipuolisesta valikoimasta erilaisia metsänkasvatusmenetelmiä. Vaihtoehdot ovat tärkeitä, koska metsistä voidaan saada monenlaisia hyötyjä, ja erilaisilla metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita. Luontokaan harvoin taipuu yhteen muottiin.


Suomalaiset kunnat ovat kiinnostuneita kehittämään metsiensä käyttöä ja suunnittelua entistä monipuolisemmin. Perinteisesti taloudellisilla tavoitteilla on ollut eniten painoarvoa suunnittelussa, mutta nykyisin kuntien metsäsuunnittelussa pyritään yhä enemmän yhdistämään taloudellisten seikkojen lisäksi myös virkistyskäyttö-, luonnon monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteita.


Metsien käyttö on kestävää ja vastuullista


Eri metsäkohteilla toimivat erilaiset metsänkasvatusmenetelmät, ja jokaiseen metsikköön tulisikin valita kohteelle parhaiten soveltuva menetelmä. Menetelmän valintaan vaikuttavat muun muassa kasvupaikka, puusto sekä tietenkin maanomistajan tavoitteet. Metsänhoito voi perustua niin tasaikäisrakenteisen metsän kasvatukseen kuin jatkuvaan kasvatukseen tai lukuisiin näiden menetelmien välimuotoihin ja variaatioihin.


Metsiä hoidetaan, jotta ne pysyvät elinvoimaisena ja hyvässä kasvussa. Aktiivinen ja oikeaan aikaan tehty metsänhoito turvaa kotimaisen puuraaka-aineen saatavuutta, ehkäisee metsätuhoja, edistää metsävarojen karttumista sekä pitää yllä metsien hiilinielua pitkällä aikajänteellä. Hyvällä metsänhoidolla edistetään myös metsäluonnon monimuotoisuutta.


Globaalia ilmastotyötä kuntien metsistä


Puuntuotannon ohella suomalaiset talousmetsät tarjoavat lukuisia hyötyjä ja hyödykkeitä – niin taloudellisia kuin henkisiäkin. Puuntuotanto, hiilivaraston kehitys, luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä virkistysarvot sovitetaan yhteen osana kestävää metsätaloutta. Suomalainen metsätalous ja puunjalostus ovat puolestaan osa globaalia ilmastotyötä.


Kuntien metsätalous auttaa EU:ta tavoittelemaan raaka-aineiden omavaraisuutta. Kunnat voivat tarjota puuta suomalaisiin puupohjaisiin vientituotteisiin, jotka korvaavat fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Raaka-aineen saatavuuden varmistaminen on avainasemassa nykyisten puupohjaisten ratkaisujen tuottamiselle ja uusien ilmastoystävällisten innovaatioiden kehittämiselle.


Elinvoimaa metsäteollisuudesta


Metsäteollisuus auttaa rakentamaan elinvoimaisempia kuntia. Talousmetsistä saatavat eurot mahdollistavat osaltaan kunnallisten palveluiden rahoittamisen, tuotantolaitokset työllistävät ja tuovat verorahat tuottavat sivuvirroistaan energiaa paikalliseen kaukolämpöön. Menestyvät tuotantolaitokset voivat investoida myös uudenlaiseen tuotantoon alueella.


Teollisuus tuo mukanaan myös tekijöitä. Metsäteollisuus on merkittävä työnantaja, sillä se työllistää Suomessa suoraan noin 40 000 ihmistä ja välillisesti lähes 100 000 ihmistä. Suurin osa metsäteollisuuden tuotantolaitoksista sijoittuu maakuntiin. Maakunnissa on paljon osaamista, jolla voidaan vastata niin paikallisen hyvinvoinnin rakentumiseen kuin globaalin ilmastotyön tarpeisiinkin.

‍
Tutustu metsäteollisuuden keskeisiin avainlukuihin
‍

Katso videolta Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajan Karoliina Niemen terveiset kuntavaaliehdokkaalle.

‍