Viime vuosina on keskusteltu paikallisen työehdoista sopimisen merkityksestä Suomen kilpailukyvyn nostamiseksi sekä työllisyyden ja tuottavuuden edistämiseksi. Työmarkkinakäytäntömme ovat murroksessa. ‍

‍

Viimeisen puolen vuoden aikana työehdoista sopimisen siirtyminen yrityksiin on edennyt merkittävin askelin kansainvälisesti kilpaillussa vientiteollisuudessa. Olemme siirtymässä teorioista käytännön toteutukseen tärkeimpien vientialojemme johdolla.

‍

Uusi asetelma on haastava, mutta menestymisen mahdollisuuksia avaava. Onnistumisille on hyvät edellytykset, mutta tarvitsemme uusiutumiskykyä, rohkeutta ja luottamusta kaikilta osapuolilta.

‍

Suomen vientiteollisuuden keskeiset etujärjestöt Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry toteuttivat viime syksyn ja kevään aikana TT-säätiön tuella kolmesta toisiaan tukevasta näkökulmasta koostuvan paikallisen sopimisen tutkimushankkeen. Selvitykset tarjoavat arvokasta tietopohjaista näkökulmaa muutoksiin, yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön kehittämistarpeisiin.

‍

‍

1. Vientiteollisuuden yritykset: Paikallinen sopiminen on pitkäjänteistä yhteistyötä – ay-liikkeen luomille uhkakuville ei perusteita

‍

Vientiteollisuuden yritykset toivovat niin työnantaja- kuin työntekijäliitoilta aitoa tukea paikalliselle sopimiselle ja hyvän neuvottelukulttuurin kehittämiselle. Yritykset tiedostavat hyvin, että paikallinen sopiminen on työpaikoilla pitkäjänteistä yhteistyötä, avointa vuorovaikutusta sekä luottamukseen ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa toimintaa. Yritysten näkemykset eivät tue ammattiyhdistysliikkeen rakentamia uhkakuvia paikallisesta sopimisesta.

‍

Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry selvittivät viime vuoden lopulla kyselytutkimuksella yritysten näkemyksiä paikallisesta sopimisesta. Tutkimukseen vastasi lähes 400 yritystä. Kirjallista kyselytutkimusta täydennettiin vielä tammikuussa 25 yritysjohtajan haastatteluilla. Tulokset on analysoinut varatuomari Risto Alanko, joka myös kirjoitti tuloksista raportin Paikallinen sopiminen vientiteollisuudessa 2021.

‍

Lue lisää

‍

‍

‍

‍2. Etla: Hajautettu neuvottelujärjestelmä ei johda työehtojen polkumyyntiin – useampikin tekijä puoltaa hajautumista myös Suomen työmarkkinoilla

‍

Etlan tutkimuksen mukaan työmarkkinoiden koordinoitu sopiminen, myös hajautettu, on yhteydessä korkeampaan työllisyyteen ja lähempänä yritystasoa tapahtuva sopiminen korkeampaan ansiotasoon. Keskitetyt neuvottelujärjestelmät, kuten tupot, ovat puolestaan yhteydessä hitaampaan tuottavuuskasvuun.  Suomessa neuvottelujärjestelmän hajautumista puoltaa useampikin tekijä, erityisesti kun talouden shokkeihin sopeudutaan enemmän työllisyyden kuin palkkojen kautta. Tutkimukset eivät myöskään tue väitettä, että hajaantunut järjestelmä johtaisi työehtojen polkumyyntiin.

‍

Lue lisää

‍

‍

‍

3. Vientiliittojen raportissa katsaus paikallisen sopimisen käytäntöihin ja mahdollisuuksiin

‍

Vientiliittojen raportissa kuvataan paikallisen sopimisen toteutuneita muotoja sekä mahdollisuuksia suomalaisessa vientiteollisuudessa. Selvityksen toteuttivat TT-Säätiön tuella Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry. Valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta irtautumassa oleva Metsäteollisuus ry näkee, että työlainsäädäntöä tulee uudistaa mahdollistamaan yrityskohtaista paikallista sopimista nykyistä laajemmin.

‍

Raportin tavoitteena oli tarkastella monipuolisesti paikallisen sopimisen vaikutuksia sekä yrityksen että työntekijöiden kannalta. Esimerkit osoittavat, että sekä yritysten että työntekijöiden tarpeet on mahdollista yhdistää kumpaakin osapuolta hyödyttävällä tavalla. Tämä edellyttää kuitenkin paikallisen sopimisen laajentamista ja kehittämistä sekä työehtosopimuksissa että lainsäädännössä.

‍

Lue lisää