Seuraavan hallituksen tehtävälistan kärkeen tulee nostaa investointien houkutteleminen. Tavoite edellyttää yritysten toimintaympäristön parantamista – Suomen kilpailukyvystä huolehtimista.
Mutta mistä palasista kilpailukykyinen toimintaympäristö koostuu? Eikö Suomen työkustannuskehityksen käänne kohti parempaa riitä – joskaan Suomi ei vieläkään ole kuronut kilpailijamaiden takamatkaa kiinni.
Työn hinnan lisäksi yritys tarkastelee ainakin seuraavia tekijöitä:
- Työmarkkinoiden joustavuus
- Työmarkkinahäiriöiden määrä
- Logistiikka ja etäisyydet markkinoille
- Energiasääntely ennustettavuus
- Energiakustannukset
- Tutkimus, tuotekehitys- ja innovaatiopolitiikan yrityslähtöisyys
- Osaavan työvoiman riittävyys
- Poliittiseen päätöksentekoon liittyvä epävarmuus
Esimerkiksi energia aiheuttaa yrityksille merkittäviä kustannuksia, joiden kehitystä pitää verrata Suomen keskeisiin kilpailijamaihin. Energian kohdalla korostuu myös sääntelyn ennustettavuus, sillä energiaa käyttävän ja tuottavan teollisuuden investoinnit ovat kalliita, pitkiä hankkeita.
Poukkoileva sääntely vaikeuttaa toiminnan suunnittelua ja voi aiheuttaa yllättäviä kustannuksia. Energiasääntelyyn liittyvää epävarmuus voi estää investoinnin toteuttamisen, vaikka muut palaset investointipöydällä loksahtaisivat paikalleen.
Teollisuudessa nämä palaset loksahtavat paikalleen usein Saksassa. Energiasääntelyn ennustettavuuden lisäksi Saksa houkuttelee investointeja muun muassa joustavilla ja vakailla työmarkkinoillaan ja sujuvilla lupakäytännöillään.
Saksassa osaaminen on huippua monella alalla ja teolliset klusterit suuria. Saksa myös sijaitsee lähellä metsäteollisuuden päämarkkina-aluetta eli Eurooppaa.
Kilpailukykytekijöitä kannattaa tarkastella tuoteryhmittäinkin. Logistisesta takamatkasta voi kärsiä tilanteesta riippuen myös kilpailijamaamme. Esimerkiksi sellun kysyntä kasvaa Kiinassa, jonne on merkittävästä tuottajamaasta Brasiliasta pidempi matka kuin Indonesiasta.
Brasiliassa liiketoimintaympäristöä on heikentänyt viime aikoina myös lakkoherkkyys. Tosin Suomikin on lakkoherkkä maa kilpailijoihimme nähden.
Koska investointia suunnitteleva yritys tarkastelee aina kokonaisuutta, Suomen tulee pyrkiä vaikutuspiirissämme olevissa asioissa parhaiden joukkoon. Yritysten näkökulmasta parannettavaa riittää, viimeaikaisesta suotuisasta talouskehityksestä ja korkeasta osaamistasostamme huolimatta.
Kilpailijamaistamme niin ikään Ruotsi pitää määrätietoisesti huolta yritystensä toimintaympäristöstä. Suomi pärjää yhtä hyvin huippumaiden kanssa, kun osaamisen ohella mittariksi otetaan yritysten vastuullisuus, mutta muilla alueilla Saksa ja Ruotsi erottuvat turhan tiuhaan edukseen.
Myös asiantuntijoiden kaipaama tutkimuksen ja tuotekehityksen rytminmuutos tulee toteuttaa tästä näkökulmasta. TKI-toiminnan onnistumisen mittarina toimii parhaiten sen avulla syntyvä uusi liiketoiminta sekä muut myönteiset ulkoisvaikutukset kansantalouteen, kuten osaamisen lisääntyminen. Ainoastaan TKI-rahoituksen määrän tarkastelu ei ole mielekästä.
Ennen kaikkea osaaminen, TKI-toiminta sekä investoinnit voivat auttaa parantamaan Suomessakin vaisusti kehittyvää tuottavuutta. Ainostaan parempi tuottavuuskehitys mahdollistaa myönteisen talouskehityksen jatkumisen pidemmällä aikavälillä.
