Puu on monessa mielessä poikkeuksellinen raaka-aine. Siitä voi tehdä käytännössä mitä vain. Puu on myös uusiutuva raaka-aine, jonka määrä ei käyttämällä vähene. Päinvastoin puu kasvaa paremmin, kun metsiä hoidetaan hyvin ja kestävästi. On tärkeää, että kestävä metsänhoito voidaan todentaa. Siksi on olemassa kansainväliset metsäsertifiointijärjestelmät, joiden avulla varmistetaan, että tuotteen puuraaka-aine on peräisin kestävästi ja vastuullisesti hoidetuista metsistä.

Kansainvälisiä metsäsertifiointijärjestelmiä on kaksi: FSC ja PEFC, joista molemmat ovat käytössä Suomessa. PEFC:n historia on meillä pidempi, ja se kattaa tällä hetkellä 93 prosenttia talousmetsien pinta-alasta. FSC on Suomessa nuorempi tulokas, ja sen kattama pinta-ala on noin 10 prosenttia. Molemmissa järjestelmissä on vaatimukset kestävälle metsänhoidolle ja puun alkuperän todentamiselle. Lisäksi ulkopuolinen taho varmentaa, että vaatimuksia noudatetaan myös käytännössä.

Suomessa metsäsertifiointi on tuonut arjen metsänhoitoon monia luonnonhoitokäytäntöjä, jotka ylittävät lainsäädännön vaatimukset. Esimerkiksi säästöpuiden jättäminen hakkuualoille ja vesistöjen suojavyöhykkeet turvaavat luonnon monimuotoisuutta ja edistävät vesiensuojelua. Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan luonnonhoitokäytännöt ovat Suomessa oikeansuuntaisia ja niillä on positiivisia monimuotoisuusvaikutuksia.

Metsien hoidon ja käytön kehittäminen kiinnostaa monia

PEFC:n metsänhoitostandardia eli metsänhoidon vaatimuksia ollaan parasta aikaa päivittämässä. Työssä on mukana 65 metsien hoidosta ja käytöstä kiinnostunutta organisaatiota. Suomessa on tavallista, että metsien hoito ja käyttö kiinnostaa monia. Kansainvälisissä ympyröissä onkin hämmästelty laajaa osallistujajoukkoa. Harmillisesti ympäristöjärjestöt eivät ole halunneet osallistua päivitystyöhön.

Metsänhoidon vaatimusten tarkistuksessa varmistetaan, että toimimme Suomessa kansainvälisten PEFC-kriteereiden mukaisesti. Päivitystyö toistuu viiden vuoden välein, joten huomioon päästään ottamaan myös uusin tutkimustieto sekä lainsäädäntöön tehdyt muutokset. Siksi on hyvä, että osallistujajoukossa on monia tutkimus- ja viranomaistahoja.

Metsänhoidon vaatimukset todentavat ekologista, sosiaalista ja taloudellista kokonaiskestävyyttä. Jotta päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, on yksittäisten osa-alueiden suhteen tehtävä kompromisseja. Tarvitaan siis laajasti erilaisia näkemyksiä siitä, mitkä ovat kehitystyössä kaikkein tärkeimmät asiat.

Periaatteena jatkuva parantaminen

Metsäteollisuudelle on tärkeää, että PEFC:n metsänhoitostandardi on uskottava ja hyväksyttävä. Näin se toimii myös kansainvälisillä markkinoilla hyvän metsänhoidon takeena. Uskommekin, että jatkuva parantaminen on oikea tie käytännön metsänhoidon kehittämisessä.

Metsänhoitostandardin luonnos on parhaillaan julkisella kommentointikierroksella. Kaikki metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä kiinnostuneet organisaatiot ja yksityishenkilöt ovat tervetulleita tutustumaan luonnoksen sisältöön ja toimittamaan kommenttejaan standardityöryhmän käyttöön. Lisää tietoa standardityöstä ja kommentointimahdollisuudesta löytyy PEFC Suomen sivuilta. Standardityön on tarkoitus valmistua syksyn 2020 aikana.