Vaalikeskustelun perusteella on tullut selväksi, että näissä vaaleissa asiassa kuin asiassa vaihtoehdot ovat vastuullinen politiikka ja vastuuton populismi. Varsinkin vaikeissa päätöksissä mitataan poliitikkojen ja puolueiden kyky kantaa vastuuta.

Vastuu ja sopiminen kulkevat käsi kädessä. Keskusta on esittänyt yhteiskuntasopimusta, jolla rakennetaan kahden vaalikauden kasvu- ja työllisyysohjelma yhden kauden leikkauslistojen sijaan.

Esityksemme jälkeen muut puolueet ovat kilvan ilmoittautuneet kasvun kannattajiksi. Kovin vähälle on kuitenkin jäänyt asian konkretisoiminen.

Erityisesti Sdp on ollut haluton myöntämään sitä, että uudet työpaikat eivät synny itsestään. Kasvu vaatii kasvupolitiikkaa.

Olemme vaikeassa tilanteessa, jossa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ratkaisevat uudet työpaikat. Palveluiden rahoittamiseksi nykyistä useampi suomalainen on pystyttävä nostamaan toimettomuudesta mukaan työelämään.

Tähän ei riitä se, että emme tee mitään. Se olisi pahin virhe. Eivät työpaikat synny itsestään, ne syntyvät riskiä ottaviin yrityksiin.

Kasvupolitiikalla on vain yksi päämäärä: luoda hyvät olosuhteet ja edellytykset yrityksille työllistää ja yrittää.

Uusien työpaikkojen synnyttämiseksi tarvitsemme yritysverotuksen keventämistä, tuotannollisten investointien nopeutettuja poistoja, runsaasti sähköä käyttävän teollisuuden veroleikkuria, yritysverotuksen laajaa kasvuun kannustavaa rakenteellista uudistusta, tutkimus- ja tuotekehityksestä myönnettävää verovähennystä ja monia muita toimia, jotka investointeihin kannustavat.

Myös nykyinen yhdenkertainen verotus on yrittäjäkannusteena säilytettävä, mutta 90 000 euron rajaa on oikeudenmukaisuuden vuoksi syytä laskea.

Lisäksi yhteiskunnan on huolehdittava osaavasta työvoimasta, toimivasta infrasta ja kilpailukykyisestä energiasta.

Monien puolueiden osalta yrityksille on kuitenkin luvattu vain yritystukien leikkauksia. Näin saataisiin sitten julkinen talous kuntoon.

Valtion suorien yritystukien määrä on noin 600 miljoonaa euroa. Näiden tukien merkittäväkin vähentäminen on mitätön määrä valtiotalouden korjaamisessa.

Yritystukien määrä jää Suomessa selvästi alle useimpien kilpailijamaiden tason kuten Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Ranskan.

Tukien leikkaamisella ei korjattaisi valtiontalouden tasapainoa, vaan pidennettäisiin pahimpien kilpailijamaiden yrityksilleen antamaa etumatkaa tilanteessa, jossa kriisin jälkeisiä maailmanmarkkinoita jaetaan uudelleen.

Sitä vastoin kansainvälisten menestystarinat tuovat Suomeen uusia työpaikkoja. Työttömyysasteen 1 prosenttiyksikön laskeminen pienentää julkisen talouden vajetta 2 miljardilla eurolla.

Menestyvää Suomea ei rakenneta rujoilla leikkauslistoilla. Keskustan linja tukee uutta työtä, kasvua ja koko Suomen menestystä. Linja on harkittu ja tietoisesti valittu. Paine leikkauslistojen tekemiseen on kova. Nyt tarvitaan poliittista lujuutta tehdä toisin.