Suomalaisen vientiteollisuuden menestys ja kehittyminen palvelevat sekä kansantalouttamme että ympäristöä. Suomalainen vientiteollisuus on tutkitusti vähäpäästöistä verrattuna useimpiin kilpailijamaihin ja merkittävä työllistäjä ja veronmaksaja Suomessa. Myös Suomen keskeisissä kilpailijamaissa pyritään parantamaan teollisuuden toimintaympäristöä ja houkuttelemaan investointeja maahan useilla eri tavoilla.

Suomessa on jo nyt kireämpi energiaverotus kuin monissa kilpailijamaissa

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla Ruotsi, Tanska ja Norja verottavat energiaintensiivisen teollisuuden sähkön käyttöä 0,5 euroa/MWh. Suomessa energiaverojen palautuksen jälkeenkin energiaintensiivinen teollisuus maksaa käyttämästään sähköstä lähes nelinkertaisen veron muihin Pohjoismaihin nähden.

Ilman palautusta suomalaisen vientiteollisuuden takamatka kasvaisi neljätoistakertaiseksi. Takamatkaa ei kurota umpeen poistamalla palautusjärjestelmää ja verottamalla suomalaista teollisuutta rankemmin. Myös komission kehitystyön alla oleva päästökauppakompensaatio on yleistynyt Euroopassa eikä Suomen pidä luopua sen käytöstä.

Veronkorotuksilla aiheutetut lisäkustannukset luonnollisesti heikentävät kustannuskilpailukykyä, mutta eivät vauhdita teollisuuden uudistumista. Teollisuuden innovaatiot perustuvat usein jo olemassa olevaan tuotantoon, jonka on oltava kannattavaa ja kilpailukykyistä. Vain menestyvällä teollisuudella on kyky uudistua, investoida ja kehittää uusia ratkaisuja globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisemiseksi.

Julkaistussa selvityksessä positiivista on se, että teollisuuden sähköistyminen tunnistetaan ja sähköveroa suositellaan laskettavaksi. Selvityksessä todetaan myös aivan oikein, että mikäli fossiilisten polttoaineiden verotusta nostetaan, niin muutokset tulee tehdä riittävien siirtymäaikojen puitteissa.