Tänä vuonna vietetään YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n kansainvälistä kasvinterveysvuotta. Suomi on ollut teemavuoden alullepanija. Elinvoimaiset ja hyvin kasvavat metsät luovat perustan suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyvylle. Metsien terveydestä huolehditaan osana kansainvälistä kauppaa sekä arjen metsätaloutta. Kukin voi myös omilla toimillaan estää haitallisia lajeja leviämästä. Siihen tarvitaan arkipäivän valppautta.

EU:n kasvinterveyslainsäädäntö tarttuu kolmansista maista tuleviin uhkiin

Kasvinterveyden yhteydessä puhutaan usein EU:n ulkopuolelta tulevien, alkuperäiseen lajistoon kuulumattomien tuhoojien luomista uhista. Niitä varten meillä on EU:n kasvinterveyslainsäädäntö. Metsiä uhkaavista lajeista muun muassa mäntyankeroinen on aiheuttanut Portugalissa laajoja metsätuhoja jo 1990-luvulta lähtien. Laji ei tiettävästi majaile metsissämme. Sen sijaan aasianrunkojäärä löydettiin vuonna 2015 Vantaan teollisuusalueelta. Jäärä oli todennäköisesti levinnyt maahamme Kiinasta puisen pakkausmateriaalin mukana. Vantaan löydöksen seurauksena Ruokavirasto aloitti alueella laajat lehtipuiden hakkuut sekä monivuotiset seurannat. EU-lainsäädännön mukaisten tuhoojien torjunta ajaa aina ohi muiden metsiä koskevien lakien ja koskee myös kotipihojemme puita.

Kasvinterveyslainsäädännön vaatimusten noudattaminen on osa metsäteollisuuden arkipäivää erityisesti puun tuontitarkastusten osalta. Esimerkiksi havupuutavaran tuonti Venäjältä edellyttää kasvinterveystodistusta. Todistus varmistaa, että tuotava puutavara täyttää EU:n asettamat kasvintuhoojien leviämisen estämiseen liittyvät vaatimukset. Metsäteollisuus on jo pitkään tehnyt kiinteää yhteistyötä Tullin, maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston kanssa sujuvan puuntuonnin varmistamiseksi.

Suomessa on vältytty pahoilta metsätuhoilta pitkäjänteisen työn ansiosta

Metsiemme terveydestä huolehtiminen on paljon muutakin kuin EU:n luokittelemat kasvintuhoojat. Luontaiseen lajistoomme kuuluvista tuhoojista muun muassa kaarnakuoriaiset ja pistiäiset sekä havupuita vaivaava juurikääpä aiheuttavat merkittäviä kasvu- ja laatutappiota. Lisäksi tuuli- ja lumituhot johtavat varsinaisten tuhojen lisäksi usein hyönteisten aiheuttamiin seuraustuhoihin.

Viime vuonna hyönteiset ja tulipalot aiheuttivat laajoja tuhoja ympäri maailmaa. Venäjällä, Australiassa ja Brasiliassa riehuivat laajat metsäpalot, ja Keski-Euroopassa kirjanpainaja niitti tuhoa metsäpalojen rinnalla. Naapurimaassamme Ruotsissakin kirjanpainajan arvioidaan tuhonneen kuusipuuta lähes 10 miljoonaa kuutiometriä. Tänä vuonna tuhojen pelätään jatkuvan.

Suomessa olemme toistaiseksi välttyneeltä pahoilta tuhoilta. Viileä ilmastomme on ollut oiva apu. Toinen tärkeä tekijä, joka usein unohtuu, on arjen toimintamme metsissä niiden elinvoiman ja kasvun turvaamiseksi. Kun metsällä on arvo, on sitä tärkeää myös hoitaa.

Kaikki lähtee hyvistä ja terveistä siemenistä ja taimista. Jalostettu metsänviljelyaineisto aloittaa kasvun terhakkaasti ja on sopeutunut muuttuviin olosuhteisiin. Ajallaan tehty taimikonhoito puskee puuston järeytymisen vauhtiin, mikä parantaa myöhemmin lumi- ja tuulituhojen sietoa. Harvennushakkuut puolestaan vähentävät palokuormaa metsäpalon syttyessä. Jos latvuskerros ei yllä maan tasolle saakka, latvapalojen riski vähenee.

Juurikäävän torjunta kantoja käsittelemällä tulee ajankohtaiseksi harvennus- ja päätehakkuissa. Kerran metsään levitessään tästä sienestä ei pääse eroon ilman puulajin vaihtoa.

Kirjanpainajat iskevät useimmiten vanhoihin ja heikentyneisiin kuusiin, ja siksi metsien käsittely ajallaan ja heikentyneiden puiden poisto on tärkeää. Myrskyn ja lumen katkomat puut ovat myös otollisia lisääntymispaikkoja, samoin puutavarapinot. Tästä syystä tuoreen puutavaran ja vahingoittuneiden puiden poisviennille on kansallisessa lainsäädännössämme selkeät rajat. Poistovelvoite ei kuitenkaan koske jo kuollutta puuta tai lahopuuta, sillä ne eivät aiheuta tuhoja ja voidaan siksi jättää metsään lisäämään monimuotoisuutta.

Meistä jokainen voi vaikuttaa

Metsäteollisuus osallistuu kasvinterveysvuoden toteuttamiseen. Metsien terveydestä huolehtiminen ei ole kuitenkaan vain metsäsektorin asia. Se koskee meitä kaikkia. Ulkomainen eksoottinen koristekasvi tai puutarhakasvin taimi voi tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta piipahtaessamme ulkomaanmatkan aikana kasvimyymälässä. Pahimmassa tapauksessa kasvi sisältää tuhoojan, jolle meidän kotoisilla puulajeillamme ei ole vastustuskykyä. Tämä uhka unohtuu liian usein keväisessä auringonpaisteessa.

Teksti on julkaistu lyhennettynä Etelä-Saimaassa 21.4.2020