Tuskin kellään on jäänyt huomaamatta, että energiantuotannon murros on käynnissä. Kivihiilelle on asetettu viimeinen käyttöpäivä ja turpeen energiakäytön alasajo on ollut Suomessa ennusteita nopeampaa. Ei-polttoon perustuvat lämmön ja sähkön tuotantomuodot lisääntyvät vauhdilla, mutta isossa kuvassa eivät riittävän nopeasti. Jotain polttoainetta palaa kaukolämmöntuotannossa runsaasti vielä 2030-luvun alkupuolellakin.

‍

Keskeinen kysymys on, millä polttoaineella suomalaisten kotitalouksien kodit tulevina vuosina lämmitetään. Siirtymä on käynnissä ja se tulisi toteuttaa järkevällä tavalla.

‍

Mikäli metsäteollisuuden kilpailukykyä edelleen heikennetään, metsäteollisuuden sivuvirrat kuten kuori tai puru eivät riitä vastaamaan kasvavaan energiapuun kysyntään.

‍

Puun energiakäytön lisääntyminen on suurella todennäköisyydellä yksi olennainen osa siirtymää. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman AFRY:n tuoreen selvityksen mukaan turpeen ja kivihiilen korvautuminen lisää kiinteiden puupolttoaineiden kysyntää kaikkialla Suomessa. Energiapolitiikan valmistelusta vastaavalla työ- ja elinkeinoministeriöllä on kuitenkin huoli puupolttoaineiden markkinoille tulosta. Saman huolen jakaa myös metsä- ja energiateollisuus.

‍

Mikäli metsäteollisuuden kilpailukykyä edelleen heikennetään, metsäteollisuuden sivuvirrat kuten kuori tai puru eivät riitä vastaamaan kasvavaan energiapuun kysyntään. Suomessa on satojatuhansia hehtaareita nuoria metsiä, joissa taimikonhoitoa ei ole tehty ajallaan. Nuoren metsän hoidolla nämä metsät saataisiin takaisin metsänhoidon suositusten mukaiselle kasvu-uralle, ja samalla markkinoille saataisiin pienpuusta valmistettua metsähaketta. Muutoin ollaan noidankehässä, jossa metsähaketta joudutaan tuottamaan järeämmästä puusta.

‍

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki kemera on tärkeä osa toimivaa polttoainesiirtymää. Kemera-tuen avulla yksityisiä maanomistajia kannustetaan hoitamaan nuoria metsiä kuntoon. Pienpuun keruusta maksetaan maanomistajalle tukea, joka on tarpeen nyt ja jatkossa. Nykyinen hallitus on tunnistanut mekanismin osittain ja lisännyt kemera-tuen rahoitusta kuluvalle vuodelle. Tukiehdot tosin olisi syytä muuttaa vuoden 2015 mukaisiksi, jotta rahoituksen lisäämisellä olisi käytännön hyötyä. Lisäksi on valitettavaa, että vuoden 2023 kemera-rahoitusta esitetään laskettavaksi. Lisäksi tulee varmistaa, että myös uudessa kestävän metsätalouden rahoituslaissa pienpuun korjuutuki on osa nuoren metsän hoidon kokonaisuutta.

‍

Polttoainesiirtymän järkevä toteuttaminen on Suomelle äärimmäisen tärkeää. Puupolttoaineiden lisääntyvä käyttö voidaan toteuttaa joko järeällä puulla tai puunjalostukseen kelpaamattomalla puulla. Ensimmäinen heikentää metsäteollisuuden kilpailukykyä, jälkimmäinen ei. Lopuksi haluan vielä muistuttaa, että metsäteollisuus tarjoaa työtä noin 100 000 suomalaisille ja metsäteollisuuden verokertymä on vuosittain noin 2,7 miljardia euroa.

‍