Raportti alleviivaa kestävän maankäytön merkitystä. Aktiivinen metsätalous on olennainen osa ilmastonmuutosta hidastavaa maankäyttöä. On tärkeää, että metsät voivat hyvin, kasvavat vahvasti ja sitovat hiiltä nyt sekä tulevaisuudessa.
– Metsien hyvinvoinnin turvaamisessa kilpailukykyisen metsätalouden ja metsäteollisuuden rooli on aivan olennainen. Jos puulle ei ole kysyntää, jos metsien hoitoa ei nähdä tärkeänä, kasvaa riski, että maa käytetään metsien sijaan johonkin muuhun, ilmastomuutoksen kannalta epäedullisempaan tarkoitukseen, Karoliina Niemi, Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja sanoo.
Suomi on maailman johtavia metsien monipuolisen käytön sekä metsäteollisuuden osaajia. Suomessa on pitkäaikainen kokemus kestävästä metsätaloudesta. Suomen metsät kasvavat vuosittain nyt noin puolitoista kertaa enemmän kuin 40 vuotta sitten.
Globaali metsäpinta-alan väheneminen aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Tällä hetkellä maatalous aiheuttaa noin 80 % maailman metsäkadosta. Raportissa painotetaan toimia metsäkadon ehkäisemiseksi ja metsittämisen lisäämiseksi. Iso kysymys kuitenkin on, miten turvataan kestävä ruoantuotanto kasvavalle väestölle ja samaan aikaan lisätään metsäpinta-alaa.
– Suomessakin metsämaata häviää edelleen pellonraivauksen ja rakentamisen vuoksi. Metsätalous ei kuitenkaan aiheuta metsäkatoa. Metsävarojamme ja metsiemme tilaa arvioidaan huolellisesti, ja metsiä koskevassa tutkimuksessa sekä puunjalostuksessa olemme maailman parhaita. Raportti osoittaa, että tälle osaamiselle on suuri tarve kaikkialla, Niemi jatkaa.
IPCC:n raportti tarjoaa globaalin kokonaisnäkemyksen maankäyttösektorin rooliin ilmastonmuutosta hidastettaessa. Raportti tuo hyvin esiin maankäytön eri vaihtoehtojen vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Samalla raportti alleviivaa, että eri toimien vaikuttavuus vaihtelee alueittain.
– Raportissa jää valitettavasti hyvin ohueksi näkemys siitä, miten maankäyttösektorin luomat arvoketjut tuovat ratkaisuja globaaleihin ongelmiin yli sektorirajojen. Esimerkiksi puusta valmistettujen tuotteiden rooli uusitumattomista raaka-aineista valmistettujen tuotteiden ja pakkausten korvaajana tulee olemaan kasvava, Niemi muistuttaa.
