Suomalainen tutkija Ilona Leppänen vastaanotti perjantaina (26.5.) kansainvälisen Blue Sky Young Researchers Innovation Awards -kilpailun toisen palkinnon Amsterdamissa. Leppänen palkittiin työstään nano- ja mikromuovien talteenotosta nanoselluloosaverkostoilla. Leppänen työskentelee tutkijana VTT:llä.
Blue Sky Young Researchers Innovation Award on kansainvälinen metsäinnovaatiopalkinto, jolla huomioidaan nuoria puutuotteiden ja metsätuotteiden innovaatioiden alalla työskenteleviä tutkijoita. Palkinnon myötää kansainvälinen metsä- ja paperiyhdistysten neuvosto ICFPA (The International Council of Forest and Paper Associations). Se on globaali puuta jaostavan teollisuuden kattojärjestö, joka kattaa 28 maata, mukaan lukien tärkeimmät sellun, paperin ja puun tuottajamaat.
Tänä vuonna ICFPA:n jäsenet asettivat 14 ehdokasta innovaatiokilpailun voittajaksi. Voiton vei brasilialainen Ivana Amorim Dias tutkimuksellaan, joka liittyy korkean lisäarvon yhdisteiden puhdistukseen bioöljyn liukoisesta faasista.
”Palkitut tutkijat osoittavat, että kiertobiotalouden tuotteet voivat tarjota ylivoimaisia vaihtoehtoja fossiilipohjaisille tuotteille, ja että biopohjaiset materiaalit voivat olla ratkaisu globaaleihin ongelmiin, joita fossiilisiin materiaaleihin perustuva talous on luonut”, Jori Ringman, ICFPA:n puheenjohtaja ja Cepin (Eurooppalaisen paperiteollisuuden kattojärjestön) toimitusjohtaja toteaa tiedotteessa.
Ilona Leppäsen saama tunnustus panoksestaan metsätalouden tutkimuksen alalla ei jää Suomessa yksinäiseksi huomionosoitukseksi. Puupohjaisiin materiaaleihin liittyvä tutkimus on Suomessa korkeatasoista. Esimerkiksi viime vuonna arvostettu kansainvälinen Marcus Wallenberg -palkinto myönnettiin Helsingin yliopiston professori Ilkka Kilpeläiselle ja Aalto-yliopiston professori Herbert Sixtalle heidän puupohjaisiin tekstiileihin kohdistuvasta tutkimuksestaan.
Myös patenttien perusteella suomalaiset ovat puunjalostukseen liittyvissä keksinnöissä kansainvälistä kärkeä usealla teknologia-alueella. Metsäteollisuus ry:n teettämän selvityksen mukaan Suomi sijoittui maailman ensimmäiseksi mikro- ja nanofibrilloituun selluloosaan, jäteveden ja lietteen käsittelyyn sekä ligniinin talteenottoon mustalipeästä liittyvissä patenteissa.
