Keskiviikkona julkistetun metsäteollisuuden ilmastotiekartan mukaan toimialan roolia ilmastonmuutoksen hidastamisessa voidaan yhä kasvattaa. Metsäteollisuus voi jatkaa tuotantonsa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä edelleen sekä lisätä tuotteidensa ilmastohyötyjä ja arvonlisää ilman, että metsävarannot supistuvat, selviää neljästä tiekarttaa varten laaditusta tulevaisuusskenaariosta.

– Metsäteollisuus voi kantaa jopa kokoaan suuremman korren Suomen kunnianhimoiseen tavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2035. Se vaatii investointeja tehtaisiin, metsätalouteen ja osaamiseen sekä mahdollisuutta menestyä kansainvälisessä kilpailussa, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoo.

Konsulttiyhtiö Afryn skenaarion mukaan Suomessa toimivien tuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt voidaan painaa lähes nollaan vuoteen 2035 mennessä. Muutos voidaan toteuttaa investoimalla energiatehokkuuteen, sähköistymiseen ja uusiutuvaan energiaan. Viime vuosina tehtaiden hiilidioksidipäästöt on pystytty laskemaan noin 3 miljoonaan tonniin.

Huomattavasti merkittävämmäksi metsäteollisuuden rooli ilmastonmuutoksen hidastamisessa nousee, kun huomioidaan toimialan tuotteiden vaikutukset. Nykyisellään Suomessa valmistetut metsäteollisuuden tuotteet tuottavat noin 16:ta miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavan globaalin ilmastohyödyn vuosittain, arvioi Teknologian tutkimuskeskus VTT. Määrä ylittää viisinkertaisesti metsäteollisuuden tehtaiden suorat päästöt ja on yli kolmasosa Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä.

Metsäteollisuuden tuotteiden ilmastohyödyt syntyvät, kun puuraaka-aineesta valmistetut tuotteet korvaavat ehtyvistä luonnonvaroista valmistettuja tuotteita, joiden valmistus aiheuttaa enemmän fossiilisia päästöjä.

Samalla metsäteollisuuden tuotannon jalostusarvoa on mahdollista nostaa, mikä toisi kasvavia taloushyötyjä kaikille suomalaisille esimerkiksi verotuloina ja uusina työpaikkoina. Jokaisesta käytetystä puukuutiosta tuotettua arvonlisää voidaan nostaa 28 prosenttia vuoteen 2035 mennessä, jolloin metsäteollisuuden kumulatiivinen kokonaisarvonlisä nousisi vuosina 2020–2035 arviolta 260 miljardiin euroon. Arvio pohjaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan laskelmaan metsäteollisuuden kokonaisarvonlisästä ja sen kasvusta.

Ilmasto- ja taloushyötyjä voidaan tavoitella niin, että Suomen metsävarat – ja hiilivarastot – kasvavat samalla kun metsien käyttö kasvaa. Sen varmistaa nykytasoinen metsänhoito, mutta puuvarantoa voidaan edelleen kasvattaa lisäämällä oikea-aikaisia hoitotoimia ja monipuolistamalla metsänkäsittelyä. Puuvaranto olisi mahdollista nostaa nykyisestä 2,5 miljardista kuutiometristä 3,0 miljardiin kuutioon vuoteen 2045 mennessä, selviää Luonnonvarakeskuksen Metsäteollisuus ry:lle tekemästä laskelmasta.

Metsäteollisuuden ilmastotiekartta koottiin työ- ja elinkeinoministeriön aloitteesta osana hallituksen vuodelle 2035 asettamaa vähähiilisyystavoitetta. Metsäteollisuus ry toivoo tiekartan ohjaavan hallituksen päätöksentekoa syksyllä, kun hallitusohjelma päivitetään.

–Odotamme toiminta- ja investointiympäristöä kehittäviä päätöksiä, jotka mahdollistavat tiekartan toteuttamisen. Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta taloudellisesti vahvaksi ilmastotekojen kärkimaaksi, Jaatinen sanoo.