Mistä on nykyaikaiset työehtosopimusratkaisut tehty? Joustoista työajoissa, paikallisesta sopimisesta, maltillisesta palkkakehityksestä ja työrauhan turvaamisesta? Vai jumiutumisesta vanhaan ja investointien karkottamisesta Suomesta?Tosiasia on, että lähes kaikilla aloilla työpaikat hupenevat ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyky karkaa käsistä. Huoli on varmasti yhteinen sekä työnantaja- että työntekijäleirissä.

Metsäteollisuudella on suunnitelmissa tai toteutuksessa yli miljardin euron arvosta investointeja Suomeen. Äänekoskelle suunnitellaan metsäteollisuuden historian suurinta investointia, tulevaisuuden biotuotetehdasta. Lappeenrantaan valmistuu uusi biojalostamo. Varkaudessa paperikone muunnetaan pakkauskartonkikoneeksi. Kymissä sellutehdasta laajennetaan sellutuotannon kasvattamiseksi.

Viimeksi investointeja tehtiin metsäteollisuudessa yhtä reippaasti kuutisen vuotta sitten. Äkkiseltään ei tule mieleen, mikä teollisuudenala olisi näin rohkeasti suunnannut eteenpäin Suomessa viime aikoina. Usko uudistumiseen ja alan tulevaisuuteen on metsäteollisuudessa vahva.

Uudet investoinnit tuovat työtä monille aloille, kuten puun korjuuseen, kuljetuksiin ja käsittelyyn. Yrityksillä yli toimialarajojen on mahdollisuus ottaa osansa kakusta: kehittää uusia tuotteita ja tarjota palveluja uudistuvalle metsäsektorille.

Tarvitsemme uudistuksia myös työehtosopimuksiin, jotta kilpailukyky säilyisi ja vienti vetäisi. Edistystä on tapahtunut jonkin verran. Olemme tehneet muutoksia sanamuotoihin, tiivistäneet ja selkeyttäneet sopimustekstejä, jotta tulkinta olisi sujuvampaa.

On kuitenkin korkea aika siirtyä isompiin kokonaisuuksiin. Ennen kuin investointisuunnitelmat konkretisoituvat, tulisi työehtosopimuksiin saada lisää joustavuutta ja mahdollisuus sopia asioista paikallisesti. Kaikkea työtä ei tehdä enää tulevina vuosina sellu- ja paperitehtaissa, vaan yksiköissä, joissa työn luonne ja tekeminen poikkeaa entisestä. Sellutehtaan kylkeen rakentuu biotehdas, jossa ei tehdä paperia, vaan biopolttoöljyä tai täysin uudenlaisia tuotteita.

Työaikoihin ja työn järjestämistapoihin tulee saada joustoa, jotta pärjäämme kovenevassa kisassa. Turhat lakot on lopetettava, jotta tuotteiden toimitusvarmuus voidaan taata, alihankkijoiden ei tarvitse yrittää epävarmuudessa ja asiakkaita riittää jatkossakin.

Alan tulee olla myös houkutteleva nuorille, sillä kolmannes metsäteollisuuden työntekijöistä eläköityy kymmenen vuoden kuluessa. Nuorille vaakakupissa painavat uudistumiskyky, monipuoliset ja kansainväliset tehtävät sekä etenemismahdollisuudet. Houkuttavaa on, että saa olla mukana tekemässä fiksuja tuotteita, jotka torjuvat ilmastonmuutosta ja tarjoavat parempaa tulevaisuutta jälkipolville.

Metsäteollisuudella on pitkä historia, myös työntekijä- ja työnantajayhteistyön osalta. Olemme yhdessä vuosikymmenten ajan rakentaneet alaa, joka on tarjonnut hyvinvointia monelle meistä. Olemme nyt harppaamassa uuteen ja on aika uudistua – myös työehtosopimusten osalta.